Virret avasivat punk-musiikin uudella tavalla
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Virret avasivat punk-musiikin uudella tavalla

Kimmo Saares (toimittaja), Sami Helle ja Kaija Pispa keskustelivat maallisesta ja hengellisestä musiikista.

Julkaistu 8.7.2016

 

 

Muusikot ja lauluntekijät keskustelivat Vantaan herättäjäjuhlien mediatapaamisessa jaosta niin sanottuun hengelliseen ja maalliseen musiikkiin. Jakoa pidettiin lähes yksimielisesti liian mustavalkoisena.

- Siionin virsien kautta minulle on meidän punk-musiikki alkanut aueta uudella tavalla, kuvasi eri musiikkityylien yhteyttä Vantaan herättäjäjuhlilla seurapuhujana oleva Pertti Kurikan Nimipäivät -yhtyeen basisti Sami Helle.

- Bändikaverit joskus hermostuvat minulle, kun alan pohtia laulujen teemoja tämän kautta, naureskeli Helle.

- Laulan elämästä ja kun teen sen laajalla skaalalla, mukaan tulevat myös elämän ja kuoleman kysymykset, eikä se tee musiikista mielestäni vain hengellistä, sanoi Piia Viitanen.

Piia Viitanen esiintyy herättäjäjuhlilla lauantai-iltana 9.7. Syntisen virret -konsertissa, jossa artisteja on pyydetty valitsemaan ohjelmaan lauluja, jotka voisivat olla virsiä, vaikkeivät olisikaan. Viitasen lisäksi konsertissa esiintyvät Yona, Eero Raittinen ja Jaakko Löytty.

- Pop-kulttuurihan on täynnä sanoja, joiden pohja on kristillisyydessä. Aina on laulettu eniten rakkaudesta, kaipuusta ja elämästä. Kieli on ainut väline, joka meillä on, kun kaikkein ihmeellisimpiin asioihin etsitään jotain sanoja, Viitanen pohti.

- Siinä etsitään pyhyyden kieltä, täydensi runoilija-ja lauluntekijä Kaija Pispa.

- En ajattele, että nyt mietin hengellisiä asioita ja nyt mietin maallisia asioita. Me olemme kokonaisuus ja elämä on kokonaisuus, jossa on eri puolia, vahvisti Katariina Airas.

Pispa totesi haaveilevansa musiikkimaailmasta, jossa rajat kaatuisivat ja kaikki olisivat vapaita ilmaisemaan eksistenssin tuskaa omilla sanoillaan.

Piia Viitanen esitti keväällä Antti Vuoren sovittaman uuden version laulusta Kahden maan kansalainen, johon Kaija Pispa on tehnyt sanat. Laulusta tehty YouTube-video on saanut suuren suosion ja pääministeri Juha Sipilänkin liikuttumaan. Laulun nimi on myös Vantaan herättäjäjuhlien teemana.

- Näin Piia Viitasen version Facebookissa ja se oli minusta todella koskettava ja liikuttava. Se oli kuin eri laulu tai sama laulu, mutta kokonaan uutena, raikkaana näkemyksenä, kertoi Pispa.

Kahden maan kansalaisen on säveltänyt Pispan puoliso Jaakko Löytty.

- Jos toinen ääripää on Jaakon versio, jota monet kuvaavat karheaksi ja kuin syvältä maan povesta nousevaksi, niin Piian versio on enkelimäinen. Siinä ovat kaksi ulottuvuutta, joihin mahtuu koko maailma, kuvasi Pispa.

Siionin virsiin tulossa uudistus

Musiikkiteema on ajankohtainen herättäjäjuhlilla myös siksi, että herännäisyyden laulukirja Siionin virret on uudistettavana. Siionin virsien uusi kokoelma on tarkoitus julkistaa vuoden 2017 herättäjäjuhlilla Nilsiässä. Kuten virsiuudistuksen yleensä, Siionin virsien uudistustyökin on saanut osakseen myös kritiikkiä.

Kaija Pispa on ollut mukana uudistustyössä, ja hän vakuutti, että muutoksia on tehty varovasti ja hienotunteisesti, sekä hengellisellä vakavuudella että runoilijan ymmärryksellä.

- Ymmärrän kritiikin siinä mielessä, että syvälle perinteeseen menevät muutokset koetaan kuin jotakin omasta historiasta otettaisiin pois, pohti muusikko Teppo Nuorva. Nuorvalta kaikki rippileirillä olleet tuntevat ainakin laulun Tuu mun vaimoksein.

- Virsien kielimaailma on hienoa suomea, jota ei enää viljellä muualla. On hienoa, että se on olemassa. Samalla on hienoa, että mukaan tulee yksinkertaisin lausein kerrottuja, nykyihmisen kokemuksesta nousevia lauluja, sanoi Pispa.

Airas kertoi esimerkin uudistuksen tarpeesta, kun nuorten tapahtumassa oli ollut tehtävänä selittää virsien sanoja ja suurin osa niistä oli ollut nuorille täysin outoja.

- Heitä vartenhan uudistuksia tehdään, Airas sanoi.

Uudistetussa versiossa osittain palataan historiaan, sillä uudistustyössä on kuljetettu rinnalla Siionin virsien vanhaa laitosta vuodelta 1893 ja ensimmäistä laitosta 1700-luvun lopulta. Nykyisin käytössä oleva kokoelma on vuodelta 1972.

Teksti: Katriina Harviainen
Kuva: Antero Harju

Julkaistu 8.7.2016