Näytelmä avaa ikkunan herännäisyyden juurille
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Näytelmä avaa ikkunan herännäisyyden juurille

Pappi Wiklundia esittävän Heikki Kumpulan saarna sijoittuu Pielaveden kirkkoon. Taustalla kirkon kuorissa oleva alttaritaulu on vuodelta 1764. Siihen on maalattu seppä Högmanin aikalaisia.

Kopolan kylänäyttelijät ja Löytyn mieslaulajat esittävät herättäjäjuhlien aikana kolme kertaa virsinäytelmän Ahjosta alasimelle, ja niistä ensimmäinen nähtiin perjantai-iltana.

Rovasti Esko Jaatisen kirjoittaman esityksen pääsee katsomaan vain 600 onnekasta, sillä Haapajärven elokuvateatterin katsomoon sopii kerrallaan vain 200 katsojaa.

-Muiden täytyy vain todeta, että esitys on olemassa. Jos sillä on kysyntää  jatkossakin, olemme valmiit antamaan lisäesityksiä. Itse uskon, että niitä tulee, sanoo näytelmän ohjaaja Kari Krapu Nivalasta. Palaute viime viikolla alkaneista esityksistä on ollut erittäin myönteinen.

Ahjosta alasimelle-näytelmä avaa ikkunan 1700-luvulle, herännäisyyden alkujuurille. Esko Jaatinen on hankkinut aineistoa kirkonkirjoista seppä Jaakko Högmanin vaiheista. Mukana ovat ne kaksi kohtaamista, jotka Högmanilla ja nuorella Paavo Ruotsalaisella tiedetään olleen.

- Näytelmä on kuvaelma, mitä muuta se oikein voisi ollakaan? Se näyttää ja kuulostaa siltä kuin sen kuulostaa olla. Näyttelijät näyttelevät aidosti, eivätkä kikkaile.

 Esityspaikkana on elokuvateatteri, joten lavastusta korvataan valokuvilla ja videokuvituksella. Mukana ovat esimerkiksi Pielaveden kirkon kuorissa oleva vanha alttaritaulu vuodelta 1764, johon on maalattu seppä Högmanin aikalaisia, Kirkkosaaren punainen tapuli vuodelta 1754 ja Tuomarinsaari, kaikki paikkoja, joitka seppä Högman aikoinaan omin silmin näki.

Sepän roolin esittää Raimo Aho , hänen vaimoaan Hilkka Nikula  ja tytärtään Reettaa Ulla Pavloff, kaikki Haapajärveltä. Esiintyjiä on yli 30. Esitys sisältää useita kauniita vanhan virsikirjan virsiä, Ukko-Paavon virsi mukaan luettuna.

 

Teksti ja kuvat: Jouko Lassila

Seppä Högmanin (Raimo Aho ja Paavo Ruotsalaisen (Juha Pieksämäki) tapaamiset vaikuttivat merkittävästi herännäisyyden hengelliseen sisältöön.