Vuoroveisuut: virsien esittely
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Vuoroveisuut: virsien esittely

Erkki Tuppurainen

Herännäisyyden eräänlaiseksi tunnukseksi mainitaan yleisesti "armon ikävöinti". Tämä sävy leimaa Siionin virsissä usein sekä tekstejä että sävelmiä. Siionin virrethän perustuvat ruotsalaisen Johan Holmbergin vuonna 1743 toimittamaan kokoelmaan, jota laajennettiin hänen kuolemansa jälkeen. Kokoelman teksteihin on vaikuttanut saksalainen herrnhutilaisuus, joka sellaisenaan ei juuri Suomeen juurtunut. Holmbergin virsivalintoihin ja omiin virsiin perustuu Siionin virsien pääsanoma Jeesuksesta Kristuksesta, hänen rististään, kuolemastaan, haavoistaan ja rakkaudestaan syntisiä kohtaan.

Suomalainen Elias Lagus käänsi virret suomeksi ja julkaisi ne 1790 kokoelmana Siionin virret. Virsien sävelmiksi hän osoitti melkein pelkästään sellaisia, jotka olivat tulleet tutuiksi vuoden 1701 kirkkovirsikirjasta. Tässä hän poikkesi usein ruotsalaisesta esikuvastaan. Siionin virren 43 sävelmän osalta sekä alkuperäisen tekstin kirjoittaja Holmberg että Lagus viittasivat kuitenkin saksalaisperäiseen virteen, joka nykyvirsikirjassa alkaa sanoilla "Ah, tiesi usko haltuun Herran". Kyseinen virsi puhuu luottamuksesta Jumalan ohjaukseen. Vuoden 1701 virsikirjan nuottilaitoksessa virrelle oli osoitettu uusi ruotsalainen, valoisa duurisävelmä. Niin Ruotsissa kuin Suomessa siirryttiin kuitenkin pian käyttämään alkuperäisen saksalaisen virren runoilijan Georg Neumarkin omaa sävelmää. Tämä sävelmä sai sitten pysyvän aseman. Se alkaa surumielisesti mutta samalla pyrkii ylöspäin, korkeuksiin. Siitä muotoutunut toisinto on ollut Siionin virren sävelmien joukossa erityisen suosittu.

Virressä 43 turvataan ristin ruhtinaaseen, Jeesukseen, jonka kärsimys halutaan palauttaa mieleen, särkyvin sydämin. Elias Lagus suomensi Johan Holmbergin virren melko vapaasti. Laguksen teksti alkoi ehkä nykyistä käännöstä vaikuttavammin: "Mun sydämeni owen päälle / kolkutat, Jesu rakas! ain'. Sydäntän' sinull', ystäwällen', awataksen' mull' armoss' lain'. Mua armos äänellä liikut' niin, ett' sinun puolees taipuisin."

43 Koit, Jeesus, ristin ruhtinaana (J. Holmberg)

Kirkolliskokous käsittelee parhaillaan ehdotusta virsikirjan lisävihkoksi. Useiden virsiehdotusten teksteissä tulevat esille epävarmuuden ja etsinnän kokemukset. Tällaiset tunnot ovat olleet tuttuja niin Siionin virsien kuin Vanhan testamentin psalmienkin runoilijoille. Seuraavaksi veisattavan katumusvirren alku tuo mieleen psalmin 139, jossa psalminlaulaja kysyy: "Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta, minne voisin paeta sinun edestäsi?"

Ruotsalainen Lars Nyberg toimi 1740-luvulla Amerikassa, ruotsalaisen siirtokunnan pappina. Sieltä hän lähetti virsiään, joista monia liitettiin Siionin virsiin. Nybergin virressä 96 oli alun perin 20 säkeistöä. Siihen sisältyi syntisille osoitettuja kehotuksia sekä heränneen sielun ja Jeesuksen vuoropuhelu, joka on nykyisin sijoitettu Siionin virteen 163. Virren 96 alkusanat viittaavat ehkä Nybergin omaan kokemukseen "maan ääriin kulkemisesta". Säkeistöt kolmannesta eteenpäin ovat  epäröiviä vastauksia Jeesuksen armonvakuutukseen, virren 163 mukaan: "Suurimman armon osoitan / sielulle tuskan alla." Näitä kolmea säkeistöä veisattiin usein saarnavirtenä Sotkamon kirkossa runsaat 50 vuotta sitten. Silloin mentiin suoraan asiaan: "Ah, sammuu uskonlamppuni / jos sen et hoida tulta."

Virrellä on kansan veisuussa muotoutunut sävelmä, yksi niistä harvoista, joilla ei ole selvää esikuvaa. Melodia etenee valoisassa duurissa, mutta sen loppupuolella kuitenkin toistuu alaspäinen sävelkulku, joka päättyy niin kutsutulle fryygiselle kirkkosävellajille ominaiseen tapaan. Tällainen sävelkulku on tuttu myös Lutherin tunnetusta virrestä "Sua syvyydestä avuksi", joka sekin on katumuspsalmin pohjalta syntynyt.

96 Voi, mihin, raukka, juoksisin (L. Nyberg)

Unkarilainen diakonissa ja runoilija Erzsébet Túrmezei syntyi vuonna 1912 ja kuoli vuonna 2000. Hän oli innokas Suomen ystävä, joka vieraili usein Suomessa. Vaikka hän joutui työskentelemään melko vaatimattomissa tehtävissä, hän osallistui myös merkittävällä tavalla, varsinkin kääntäjänä, Unkarin luterilaisen kirkon virsikirjan toimitustyöhön. Vuoden 1968 jälkeen Túrmezei pääsi esille runoilijana. Lukuisia hänen runojaan on suomennettu. Niistä nousevat esille ennen kaikkea kärsimys- ja pääsiäisajan runomuotoiset mietiskelyt. Siionin virsissä Túrmezein tekstejä on kaksi, nyt veisattavan uudenvuoden virren 17 lisäksi myös virsi 49.

Virren 17 teksti muistuttaa meitä psalmin 19 tavoin, että kaikissa elämämme vaiheissa Herra kulkee edellämme: "Kun hän huutaa minua, minä vastaan. Minä olen hänen tukenaan ahdingossa." Vaikka toteamme uudistetun tekstin mukaisesti: "kasvojesi alta karkuun en pääse, saarrat kaikkialta", saamme käydä hänen kanssaan uuteen päivään, uuteen vuoteen, aloittaa uudestaan.

Virren sävelmä on entiseltä unkarilaisalueelta, Kolozsvárista eli nykyisestä Cluj-Napocasta, vuodelta 1744. Se tuntuu suomalaiseen korvaan hieman vieraalta. Sitä leimaa kuitenkin samanlainen "tumma valoisuus", joka on tuttua suomalaisista Siionin virsistä.

Virsi 17 veisataan nyt siis Kaija Pispan hieman uudistaman suomennoksen mukaisesti. Teksti löytyy juhlaoppaan sivulta 13.

17 Vanhurskas Herra

Kirkkovirsikirjan virsi 376 "Sinua, Jeesus, rakastan" on harvoin käytössä suomalaisissa kirkoissa. Sen viimeinen säkeistö on kuitenkin jäänyt monen mieleen J. S. Bachin Johannes-passion loppukuorosta, jonka alku kuuluu virsikirjan käännöksen mukaan: "Kun päättyy kerran matkani, / lähetä, Herra, enkeli / luoksesi minut tuomaan." Virren teksti sopisi hyvin myös Siionin virsiin. Niissä sitä ei ole, mutta sävelmä on käytössä virressä 28, suomalaisena toisintona.

Virressä puhutaan Jumalan tuomiosta. Virsirunoilija Lars Nyberg näyttää tarkoittavan tuomitsemisella syylliseksi julistamista. Tuomita-verbi on kuitenkin alun perin tarkoittanut yleisemmin oikeuden jakamista. Joka tapauksessa virsiruno korostaa Kristuksen ristinkuoleman merkitystä syntisen armahduksena.

Lars Nybergin hieman sotilaallisia kielikuvia sisältävä teksti on ehkä johtanut sävelmän vaikuttavan marssimaiseen rytmiikkaan. Virrestä on kuitenkin jätetty pois ensimmäinen säkeistö, joka Elias Laguksen kääntämänä alkoi sanoin "O Sion, armas vuori tääll'! / Karitsa seisoopi sen pääll' / rauhansa lipun kanssa". Sävelmän esikuvavirren tekstissä on toisaalta vanhojen pietistien suosimia morsiusmystiikan sävyjä. Ehkäpä tuo esikuva on vaikuttanut Nybergin virren päätökseen: "Taas uudestaan armonsa saan / ja olen hänen kokonaan."


28 On tuomiosi oikea (L. Nyberg)
 

Kirkkovirsikirjaan on vuosina 1938 ja 1963 liitetty lukuisia Siionin virsiä. Nykyisin niitä on 46. Kirkolliskokous käsittelee parhaillaan virsikirjan lisävihkoa. Siihen on ehdolla vielä kaksi Siionin virttä. Toinen näistä on virsi 173 "Soi, virteni, kiitosta Herran", joka on tullut laajalti tunnetuksi myös herännäisyyden ulkopuolella. Näin on käynyt myös toiselle, Kaija Pispan ja Jaakko Löytyn yhteisesti rakentamalle virrelle "Edessä reitti tuntematon aukeaa", jonka he julkaisivat vuonna 1995. Ajatukset "vaivaisesta vaeltajasta" ja "kahden maailman kansalaisesta" ovat heränneiden perinteisiä kielikuvia. Ne ovat tässä virressä saaneet uusia sävyjä.

 

Sävelmä on syntynyt rytmikkään säestyksen varaan, mutta melodian kaarrokset lähenevät alussa veisaamaamme virttä 43. Lopun melodia jää ilmaan kuin jättäen avoimeksi kysymyksen perille pääsystä.

312 Edessä reitti tuntematon aukeaa