Körttiläisellä musiikilla on monenlaiset kasvot
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Körttiläisellä musiikilla on monenlaiset kasvot

Kuvassa Jaakko Löytty, Ulla Tuovinen, Esa Ruuttunen ja Katariina Airas

Körttiläisten oma virsikirja Siionin virret ja niiden säestyksetön veisuu on körttiläisen musiikin ydintä. Mutta mitä muuta kuuluu körttiläiseen musiikkiin? Asiasta oli perjantaina Sotkamon herättäjäjuhlakentän liepeillä Salmelan koululla keskustelemassa oopperalaulaja ja rovasti Esa Ruuttunen, muusikko ja Herättäjä-Yhdistyksen aluesihteeri Jaakko Löytty, kansanmuusikko Katariina Airas ja Herättäjä-Yhdistyksen musiikkitoimikunnan puheenjohtaja Ulla Tuovinen.

”Körttiläisyys tunnettiin ennen hyvin kulttuurikielteisenä. Paavo Ruotsalaisen kuolinyön houreista kertova Viimeiset kiusaukset-ooppera muutti käsitystä”, toteaa itsekin useasti oopperassa esiintynyt Esa Ruuttunen.

Kulttuurikielteiseksi ei herännäisyyden tulokulmaa musiikkiin voi sanoa, linjaa Tuovinen: ”Herännäisyyden musiikkiperinne on laaja. Monessa herätysliikkeessä musiikki on melko kevyttä. Herännäisyyden piirissä on myös klassista musiikkia, muun muassa oopperaa, selloyhtyeitä ja sinfoniaa. Eikä muissa herätysliikkeissä ole kansanmusiikki näin suuressa roolissa.”

Katariina Airas on kansanmusiikkiyhtyeensä Suden ajan kanssa tehnyt kaksi Siionin virsilevyä. Yhtyeen jäsenistä useimmat eivät ole olleet juuri tekemisissä körttiläisen veisuuperinteen kanssa. Hän on huomannut, että virsiin perehtymättömätkin tunnistavat hyvin rajujen sekä karujenkin virsien kauneuden ja hienouden.

”Virret kertovat elämästä. Elämä ei ole suurimmalta osin helppoa.” Siksi körttiläinen musiikki puhuttelee Airaksen mukaan monia.

Keskeinen osa körttiläistä musiikkia on niin sanottu körttigospel, jonka keskeisenä edustajana on ollut Jaakko Löytty. Miten hänestä tuli körttigospelin edustaja?
”Aikoinaan Herättäjä-Yhdistyksen nuorisosihteeri Heikki Puhto tuli kysymään, oletko huomannut, että lauluissasi on paljon Siionin virsien vaikutetta. Niissä oli kyselevää mieltä, ja epävarmuutta. Siksi Puhto mielti lauluni varmaan körttigospeliksi. Aralla mielellä etsiminen ja lähimmäisen rinnalle asettuminen kuvaa körttigospelia”, toteaa nykyisin aluesihteerinä Herättäjä-Yhdistyksessä toimiva suomalaisen gospelmusiikin peruspilari.