Suomi-Körtti-Suomi
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Suomi-Körtti-Suomi

Körttien puheessa vilahtelee sanoja, joilla viljellään liikkeen hengenperintöä.

Gallup: Miten vantaalaiset suomentavat körttisanat?

 

Alatien kristillisyys

Tomun ja kadun tasolla olemista. Armon uskotaan liikkuvan alhaalla, arkisissa, vaikeissa ja kipeissä kokemuksissa. Uskon asioissa ei olla asiantuntijoita vaan amatöörejä, epätoivoisia rakastajia pikemminkin kuin ammattilaisia ja osaajia.

Armon kerjäläinen

Hengellisesti köyhä odottaa ja pyytää. Jumalan rakkaus on ansaitsematon lahja, mutta körtti tuntee helposti ettei osaa ottaa sitä oikein vastaan.

Armonvilaus

Niitä hetkiä elämässä, jolloin voi voimakkaimmin tuntea armon, toivon ja elämänilon todellisuuden.

Citykörtit

Urbaani körttiläisyys. Körttiläisyys on muuttanut kaupunkeihin ihmisten mukana.

Herännyt

Körtti. Heistä ei ole nimiluetteloita, ei edes lukumäärää tiedossa. Kyseessä on omaan huonouteensa ja uskonpuutteeseensa herännyt henkilö. Herännyt on siis eri asia kuin olla uskossa. Vaikka herännyt tietää oman parantumattomuutensa, hän myös tietää, että apu tulee yksin Jumalalta.

Herätys

Uskonnollinen murroskokemus. Kun isompi joukko kiinnostuu uskon asioista, voi syntyä herätysliike. Herännäisyys syntyi 1700-luvun lopulla Savossa hurmoksellisena talonpoikaisliikkeenä. Herätysliikkeen hurmoksellisuus väistyi, kun sen johtoon asettui Paavo Ruotsalainen.

Herättäjäjuhlat

Herättäjäjuhlat pidetään joka kesä eri paikkakunnalla heinäkuun alun viikonloppuna. Herättäjäjuhlat on herännäisyyden suurin tapahtuma. Juhlat kokoavat 20 000–30 000 osallistujaa. Juhlilla ei ole pääsymaksuja, aitoja eikä telttakokouksia. Ohjelmassa on perinteisesti ainakin seuroja, puheita ja konsertteja. Körttifestareilla tavataan tuttuja ja hiljennytään.

Herättäjä-Yhdistys

Körttiläisyyden valtakunnallinen palvelujärjestö, jonka keskustoimisto on Lapualla. Yhdistys järjestää Herättäjäjuhlat ja seuroja, tekee nuorisotyötä, julkaisee musiikkia ja kirjallisuutta lahjoitusvaroin. Lähetystyötä se tekee Suomen Lähetysseuran kautta.

Ikävöivä usko

Jos et osaa rukoilla, ikävöi. Sukulaissanoja ovat toivominen, kaipaaminen ja odottaminen.

Kahden maan kansalaisuus

Herännäisyyden uskonkäsitykseen sisältyy ajatus kristityn kahdesta isänmaasta, tämän- ja tuonpuoleisesta. Myös kotonaan, kotimaassaan ja elämässään voi tuntea olevansa ulkopuolinen, vieras ja muukalainen. Herännäisyydessä rohkaistaan ihmistä osallistumaan tasa-arvoisen ja armollisen yhteiskunnan rakentamiseen niin, ettei syntyperä tai muu ominaisuus sanelisi kenenkään asemaa ja paikkaa maailmassa.

Körtti

Alunperin pilkkanimi. Herännäisyyteen kuuluvia alettiin 1800-luvulla kutsua körteiksi heidän käyttämänsä talonpoikaispuvun takin halkioiden (ruotsiksi skört) mukaan. Monet käyttävät nykyisin mieluummin nimitystä körttiläinen kuin herännyt, sillä herännyt kuulostaa vähän hurskaalta.

Lapsen oikeus

Hylätyksi itsensä tuntevalla ihmisellä on lapsen oikeus asettua kaikkivaltiaan Isän kasvojen eteen. Sinä et tunne häntä, mutta hän tuntee sinut.

Lohdutus

Jumala on tarkoittanut kaiken armonsa ja rakkautensa juuri murheelliselle ja ahdistetulle ihmiselle.

Murhehuone

Olla murheellisella mielellä, surra tai pohtia. Sieltä ei hoputeta ulos, vaan rohkaistaan viipymään niin kauan kuin täytyy.

Pienellä paikalla oleminen

Kun joku sanoo joutuneensa pienelle paikalle, yleisesti ymmärretään, että hänellä on ollut vastoinkäymisiä. Jumalan suuruuden kokemus tai oman epätäydellisyyden tunto pitävät pienellä paikalla.

Ruotsalainen, Paavo (1777–1852)

Ukko-Paavo, Erämaan profeetaksi kutsuttu, nousi herännäisyyden johtohahmoksi. Asui Nilsiän Aholansaaressa. Viimeiset kiusaukset -oopperan päähenkilö. Ukko-Paavon opetuksen ydin oli ajatuksessa, että ihminen ei ole hengellisessä elämässään ottaja vaan saaja. Ihminen voi vain ikävöidä ja odottaa, kunnes Jumala ilmoittaa hänelle itsensä. Ukko-Paavo neuvoi lähestymään Jumalaa "niin pyhänä kuin pahanakin".

Seurat

Körttiseuroissa veisataan Siionin virsiä ja pidetään pieniä puheita tai keskustellaan. On ilo kokoontua pitämään yhdessä ikävää.

Siionin virret

Herännäisyyden virsi- ja rukouskirja, joka perustuu ruotsalaiseen Sions sånger -kokoelmaan vuodelta 1743. Siionin virsien 1. painoksen julkaisi Elias Lagus vuonna 1790, Wilhelmi Malmivaara uudisti vuonna 1893 ja Jaakko Haavio vuonna 1972. Viimeisimmän täydennetyn laitoksen uudistus on meneillään, Siionin virsien lisävihko julkaistiin vuonna2005.

Siionin virsiä ei lauleta, vaan veisataan, tavallisesti ilman säestystä. Säkeiden välissä hengitellään. Hiljaisuus säkeiden ja virsien välissä on olennainen osa seuraperinnettä.

Usko

Körttiläisten usko on enemmän kysymyksiä tekevää kuin varmoja vastauksia jakelevaa uskoa.

Veisuu

Veisuu on seurojen tukipilari. Kuka tahansa voi aloittaa virren, joka voisi sopia edelliseen puheeseen tai ajankohtaiseen tilanteeseen, ja muut yhtyvät siihen äkättyään virren. Laulutaidolla ei ole väliä seuraveisuussa, mutta hiljaakin saa olla, jollei veisuu maistu. Veisuu on myös rukousta ja elämän tilitystä.

Teksti Salla Ranta

Juttu on julkaistu myös Vantaan herättäjäjuhlien juhlaviestissä