Kehäradan varrella
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Kehäradan varrella

Myyrmäen asema tunnettiin aikaisemmin harmaana ja rähjäisenä. Nyt se on paikka, joka tunnetaan myös upeasta katutaiteestaan.

Uutuudenhohtoa ja keskiaikaa, luontoa ja asvalttiviidakkoa. Junan kyydissä pääsee näkemään vastakohtien kaupungin.

 

Katutaidetta Myyrmäessä

Hyvät matkustajat, tervetuloa tutustumaan Vantaaseen paikallisjunan kyydissä! Matkustamme kehärataa pitkin, lännestä kohti itää. Aloituspaikkamme on Myyrmäki, jossa pysähdymme hetkeksi ennen kuin jatkamme eteenpäin.

Mitä Myyrmäestä tulee mieleen? Monelle todennäköisesti jotakin ikävää, kuten kauppakeskus Myyrmanni ja siellä vuonna 2002 tapahtunut tuhoisa pommiräjähdys. Joku taas saattaa ajatella harmaata lähiötä, joka näki parhaat päivänsä vuosikymmeniä sitten.

Mutta on Myyrmäki paljon muutakin! Se on Länsi-Vantaan keskus ja jälleen kasvava kaupunginosa, jossa on viime vuosina virinnyt monenlaista pientä kivaa muun muassa Myyrmäki-liikkeen ansiosta.

Paikka on kuuluisa esimerkiksi katutaiteestaan. Se näkyy esimerkiksi Myyrmäen asemalla, joka kätkee sisäänsä Suomen suurimman julkiseen tilaan tehdyn katutaideteoksen. Multicoloured Dreams -ryhmän värikylläiset maalaukset saavat tuntemaan kuin olisi keskellä satukirjaa. Asemalla on myös julkinen piano, jolla voi soittaa ohikulkijoiden iloksi.

Lähellä Myyrmäen asemaa on Myyrmäen urheilupuisto, joka on Vantaan Herättäjäjuhlien tapahtumapaikka. Eikä pidä unohtaa kirkkoakaan. Myyrmäen kirkko saattaa ulkoa päin näyttää vaikeasti lähestyttävältä, mutta älkäämme antako sen pelästyttää. Viimeistään valoa tulvivassa kirkkosalissa ymmärtää, miksi arkkitehti Juha Leiviskän suunnittelemaa kirkkoa tullaan ihastelemaan Japanista asti.

 

Tulevaisuuden asumista Kivistössä

Myyrmäestä matkamme jatkuu Kivistöön. Kivistön alueella on toki asuttu ennenkin, mutta viime vuosina seutu on ollut suurten mullistusten keskipisteessä. Kivistö on saanut juna-aseman ja paljon uusia taloja. Kaiken kaikkiaan alueesta on tulossa jopa 30 000 vantaalaisen kotiseutu ja paikka, jossa voi nähdä esimakua tulevaisuuden Suomesta.

Heinäkuussa 2015 alue oli erityisen paljon esillä, sillä Kivistössä järjestettiin historian suurimmat asuntomessut. Messuasuntoja on yhteensä 350, näyttelykohteita on 41.

Kivistössä kävijät pääsevät ihmettelemään Euroopan suurinta puukerrostaloa. Viheralueilla ja pienimuotoiselle viljelylle on jätetty tilaa, samoin taiteelle.

Seudulla sijaitsee myös yksi erikoinen paikka: Keimolan vanha moottorirata, jonka päälle rakennetaan nyt asuntoja. Alueen katuverkosta tulee moottoriradan muotoa myötäilevä ja radan vanha valvontatorni jää edelleen alueen maamerkiksi.

 

Lomakuumetta lentokentällä

Seuraavaksi matka jatkuu kohti Helsinki-Vantaan lentokenttää. Se on monelle suomalaiselle ensimmäinen tai jopa ainoa kosketus Vantaaseen, paikka jossa on koettu lomakuumetta, jälleennäkemisiä ja eroja ja ehkä tirautettu muutama kyynelkin.

Helsinki-Vantaa on Pohjois-Euroopan johtava kaukoliikennekenttä ja sen kautta kulkee vuodessa yli 15 miljoonaa matkustajaa. Määrä on kasvussa, joten lentokenttä laajenee. Useissa vertailuissa ja äänestyksissä Helsinki-Vantaa on sijoittunut maailman parhaiden lentokenttien joukkoon.

Kentällä tunnelma on kansainvälinen, mutta joistakin asioista huomaa, että Suomessa ollaan. Putiikeista löytyvät muumit ja marimekot, vessassa kuuluu linnunlaulua. Erikoista lentokentällä on myös Kainuu-teemaisesti sisustettu ”jokamiehen lounge”, jonka katosta roikkuu kelopuita ja jossa kuuluu rauhoittavaa metsän huminaa ja tuttujen suomalaisten eläinten ääniä.

Ilmailusta kiinnostuneille vielä mainittakoon, että Helsinki-Vantaalla on kaikille avoin terassi, jossa voi katsella lähteviä ja saapuvia koneita. Eikä Suomen ilmailumuseoonkaan ole lentokentältä pitkä matka. Siellä nähtävillä on noin 80 lentokonetta sekä paljon ilmailuun liittyvää esineistöä.

 

Elämän kiertokulkua Leinelässä

Lentokentän jälkeen junamatkamme jatkuu kohti Leinelää. Se on uusi kaupunginosa, joka tunnetaan modernista arkkitehtuuristaan ja taiteestaan. Ensimmäiset asukkaat Leinelä sai vuonna 2011. Lisää on tullut sitä mukaa kun uusia asuntoja on valmistunut.

Alueen taideteokset muodostavat kokonaisuuden, jonka aiheena on elämän kiertokulku. Leinelässä on taideportteja, tervalta tuoksuvia penkkejä ja kiviin kaivettuja lasiveistoksia.

Leinelän julkiset teokset kuuluvat Vantaan taidemuseon kokoelmiin, asuintalojen teokset taas ovat asuntoyhtiöiden omaisuutta. Koko asuinalue on esteetön ja sen takaa alkavat ulkoilureitit, jotka vievät muun muassa saniaislehtoon.

 

Vantaan solmukohta Tikkurilassa

Tikkurila – Dickursby. Tämän kuulutuksen on kuullut varmasti jokainen, joka on matkustanut junalla Helsingistä tai Helsinkiin. Kehäradan käyttöönotto tekee Tikkurilasta Suomen toiseksi vilkkaimman aseman.

Raiteiden vieressä sijaitseva massiivinen rakennus on Dixi, asemakeskus, joka kätkee sisäänsä kauppoja, ravintoloita, kahviloita ja odottelutilaa. Siellä sijaitsee myös Vantaa-info, jossa voi käydä kysymässä neuvoja, karttoja tai vaikka ottamassa kuvan itsestään selfie-automaatissa, jossa voi valita itselleen sopivan kuvaustaustan.

Dixin suunnittelussa on pyritty siihen, että siellä olisi mahdollisimman hiljaista, vaikka se on vilkas läpikulkupaikka. Melko hiljaista siellä usein onkin moniin vastaaviin paikkoihin verrattuna, mutta jos kuvittelet kuulevasi taas lintujen sirkutusta, olet oikeassa. Ääni on tosin peräisin kaiuttimista, ei rakenteisiin pesiytyneistä pikkulinnuista.

Aseman lähellä huomio kiinnittyy kauniiseen tiilirakennuksen. Se on ollut siinä kauan, vuodesta 1861. Se on Suomen vanhin yhä pystyssä oleva asemarakennus, Carl Albert Edelfeltin suunnittelema alkuperäinen Tikkurilan asema, joka toimii nykyään Vantaan kaupunginmuseona ja jossa on kiinnostavia vaihtuvia näyttelyitä.

Jos siitä jatkaa edelleen matkaa, tulee ennen pitkää jokirantaan, jonka laidalla on tiedekeskus Heureka. Siellä on moni käynyt luokkaretkellä, mutta kyllä siellä aikuinenkin viihtyy.

 

Keskiajan tunnelmaa kirkonkylässä

Juna-matkamme päättyy Tikkurilaan, mutta vielä on Vantaasta näkemättä puoli, jota ei kannata jättää väliin. Ihan tavallisella paikallisbussilla pääsee nimittäin aikamatkalle eli hetkeksi Helsingin pitäjän kirkonkylään, jossa on menneen ajan tunnelma.

Kirkonkylä on nimestään huolimatta Vantaata ja paikka, josta koko kaupunki on oikeastaan saanut alkunsa. Täällä yhdistyvät Vantaanjoki ja Keravanjoki ja tänne alkoi muodostua kirkonkylä jo 1200–1300-lukujen taitteessa.

Alueella on sieviä puutaloja ja upeita saarnia, tammia, poppeleita, jalavia ja vaahteroita, joilla on ikää ainakin 100 vuotta. Kaiken keskellä on kivinen Pyhän Laurin kirkko, jonka vanhimmat osat ovat 1450-luvulta. Kirkko tuhoutui pahoin tulipalossa 1893, ja sen jälkeen se kunnostettiin uusgoottilaiseen tyyliin.

Parinaan kirkolla on moderni Pyhän Laurin kappeli, joka valmistui vuonna 2010. Se on arkkitehtien Ville Hara ja Anu Puustinen sekä kuvanveistäjät Pekka Jylhän ja Pertti Kukkosen taidonnäyte, jossa järjestetään paitsi siunaustilaisuuksia myös konsertteja.

Keskiaikainen Pyhän Laurin kirkko on supersuosittu erityisesti vihkikirkkona. Sunnuntaisin siellä vietetään jumalanpalvelusta sekä suomeksi että ruotsiksi.

Kesäisin Pyhän Laurin kirkko on myös tiekirkko. Siellä matkalaisen on hyvä istua hetkeksi penkkiin, kuten ovat tehneet monet sukupolvet ennen meitä. Samalla voi vajota hetkeksi ajatuksiinsa ja sulatella kaikkea näkemäänsä. Vaikka kaupunki muuttuu, jotain siitä aina säilyy.

 

Teksti Hanna Antila

Kuvat Jani Laukkanen

Juttu on ilmestynyt myös Vantaan herättäjäjuhlien Juhlaviestissä

Pyhän Laurin kirkko on pääkaupunkiseudun vanhin rakennus ja Vantaan ylpeys. Sen vanhimmat osat ovat 1450-luvulta.

Kivistön asuntomessualueella saa esimakua siitä, millaista Suomessa on tulevaisuudessa. Yksi alueen erikoisuuksista on Euroopan suurin puukerrostalo.

Helsinki-Vantaan lentokentällä on katseluterassi, jossa pääsee bongaamaan lähteviä ja saapuvia koneita.

Asemakeskus Dixi avautui tammikuussa 2015 ja laajenee vielä. Sen sisällä on muun muassa kauppoja, ravintoloita, kahviloita ja Vantaa-info.

100 kilometrin pituisen Vantaanjoen varrella on ulkoilureittejä ja hyviä kalastuspaikkoja.

Leinelän asuinalue sai ensimmäiset asukkaansa vuonna 2011. Alueella on paljon väriä ja taidetta.

Leinelän uusi asuinalue sai oman juna-aseman kehäradan myötä.