Herättäjäjuhlat alkavat Vantaalla – pääviesteinä armo ja toivo
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Herättäjäjuhlat alkavat Vantaalla – pääviesteinä armo ja toivo

Juhla-alueen rakentajat kantoivat kohtaamispaikan ristin paikalleen. Matkalla veisattiin virttä.


 
Tiedote 7.7.2016

Herättäjäjuhlien pääviesti on armo. Riität sellaisenasi, tiivisti Helsingin piispa Irja Askola herättäjäjuhlien ensimmäisessä mediatapaamisessa.

Moni kokee eurooppalaisen ja suomalaisen ilmapiirin vaativana, kovana ja kuormittavana. Tässä viikonvaihteessa Myyrmäen urheilukenttä on levon ja suvannon paikka. Sinne olet tervetullut sellaisena kuin olet.  Jumala ei kysy suorituspisteitä, ei pörssiosakkeita, eikä moraalisen onnistumisen perään. On myös tärkeää, että olemme tervetulleita yhdessä erilaisina.

Piispa toivoi, että juhlille ehkä ensimmäistä kertaa tuleva voisi yllättyä, että näin paljon on kirkkoon tiiviisti tai löyhästi sitoutuneita ihmisiä. Että kirkon sanoma kantaa ja kannattelee.

Askola itse odottaa juhlilta eniten sitä, että sovittujen tehtäviensä jälkeen hän voisi istua juhlakentälle seuroihin penkin päähän ja levätä Siionin virsien veisuun hyrinässä.

Kun pysähtyy, kuormat saattavat nousta pintaan. Veisuun hyrinä voi tuoda perusturvaa, luottamusta ja vähitellen iloa.

 

Herännäisyys herättää toivoa

Herännäisyyden tehtävä on herättää toivoa. Juhlien tunnusvirsikin Kahden maan kansalainen viittaa toivoon: ”Vaikka vaellus on vaivaista, minä vielä jaksan toivoa”, tiivisti Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen liikkeen paikan tällä hetkellä.

Juntusen mukaan herännäisyys istuu pääkaupunkiseudulla rennosti, mutta jämäkästi, selkä suorana. Liikkeen juuret ovat Savossa ja Pohjanmaalla, mutta liike on muuttoliikkeiden myötä juurtunut tiiviisti myös pääkaupunkiseudulle. Yhtenä ydinpaikkana on toiminut jo 1928 Helsingin keskustaan perustettu ylioppilaskoti Körttikoti.

 

Talkoolaisia 1 200, ruoka-annoksia varattu 18 000

Juhlatalkoiden keskeisistä tehtävistä vastuussa olleet kenttätoimikunnan puheenjohtaja Taisto Hintsanen ja ravintolatoimikunnan puheenjohtaja Kirsti Hildén kehuivat talkoolaisensa perusteellisesti.

Mikään ei ole välillä mennyt suunnitelmien mukaan, mutta tavoitteet on saavutettu. Porukka pystyy, haluaa ja toteuttaa, tokaisi Hintsanen.

Hintsanen lähti mediatapaamisen jälkeen pystyttämään juhlakentän kohtaamispaikan kahdeksan metriä korkeaa ristiä, jonka kantamiseen tarvittiin yhdeksäntoista miestä ja yksi nainen.

Emme ole menneet pelkän uskon varassa, vaan juhlia on myös valmisteltu. Meillä on tuotteiden ja liike-elämän osaamista, on kokemusta ja nuorta yrittäjyyttä, kertoi puolestaan Hildén.

Ruoka-annoksia juhlille on varattu yhteensä noin 18 000, joista eniten lihakeittoa noin 6 000 annosta.

Toisenlaiseen ruokailuun eli ehtoolliselle on varattu puolestaan 16 000 ehtoollisleipää ja 116 ehtoollisenjakajaa. Ehtoolliskävijöitä odotetaan noin 14 000.

Talkoolaisia oli torstaiaamun 7.7. tilanteen mukaan 1201 ja heidän määränsä lisääntyy koko ajan. Uudet tekijät ovat tervetulleita edelleen ja töitä varmasti löytyy kiinnostuneille.

 

Herättäjäjuhlat toisen kerran pääkaupunkiseudulla

Herättäjäjuhlat on järjestetty pääkaupunkiseudulla viimeksi vuonna 2008, jolloin ne olivat Espoossa. Seutu tuo omat erityispiirteensä juhliin.

Ensimmäiseksi mieleen tulee liikennejärjestelyt. Oli mukavaa, että Kehärata valmistui juhlia varten. Halusimme myös tuoda juhlat keskelle kaupunkia Myyrmäkeen, kun toinen vaihtoehto olisi ollut Hakunilan pelloilla, kertoi Vantaankosken kirkkoherra Hannu Pöntinen, joka on toiminut juhlien järjestelytoimikunnan puheenjohtajana.

Pöntisen mukaan herättäjäjuhlien teemassa Kahden maan kansalainen heijastuu, että Vantaa on Suomen monikulttuurisin kaupunki, jonka muuttovoitosta 90 prosenttia on maahanmuuttajia.

Pääkaupunkiseudun monimuotoisuudesta kertoo myös se, että juhlien teemaksi kahden maan kansalaisuuden keksi juhlatoimikuntaan kuulunut helluntaiseurakunnan edustaja Harri Kröger.

 

Teksti Katriina Harviainen

Kuvat Mira Strengell

 

Risti nousee kohtaamispaikalle.

Veisuun hyrinä voi tuoda perusturvaa, luottamusta ja vähitellen iloa, Irja Askola sanoo.