Mitkä herättäjäjuhlat 2017
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Mitkä herättäjäjuhlat 2017

Herättäjäjuhlat järjestetään avoimen taivaan alla. Jotkut oheisohjelman osuudet voivat olla sisätiloissa. Kuva: Pasi Ahola

 

Herättäjäjuhlat ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toiseksi suurimman herätysliikkeen körttiläisyyden eli herännäisyyden suurin vuosittainen tapahtuma, joka järjestetään aina eri paikkakunnalla.

Ensimmäiset herättäjäjuhlat järjestettiin Ylistarossa, Juho Malkamäen talossa, vuonna 1893. Ne muodostuivat vuotta aiemmin perustetun kustannusosakeyhtiö Herättäjän vuosikokouksen ympärille. Sittemmin juhlat on järjestetty vuosittain eri puolilla Suomea sotavuosia 1941 ja 1944 lukuunottamatta. Nilsiän juhlat ovat siis järjestyksessä 123.

Juhlajärjestelyt

Juhlat vietetään säästä riippumatta taivasalla, juhlakentällä. Kentälle on rakennettu noin kuusi kilometriä penkkejä ja niiden tuntumaan ruoka- ja kahvipisteet, vessat ja juhlatori.

Juhlajärjestelyistä vastaavat juhlapaikkakunnan kunta, seurakunta ja Herättäjä-Yhdistys. Järjestelyt toteutetaan pääosin talkoovoimin, ja kaikkineen talkoolaisia tarvitaan noin 1500.

Juhlien ohjelma

Ohjelman perusrunkona ovat seurat. Noin tunnin mittaisissa seuroissa vuorottelevat lyhyet puheet ja virret, joita veisataan säestyksettä heränneiden omasta Siionin virret -nimisestä virsikirjasta. Nilsiän juhlilla otetaan käyttöön Siionin virsien uudistettu laitos. Seurojen lisäksi juhlilla on oheisohjelmaa lapsille ja nuorille sekä mm. erilaisia tapaamisia, konsertteja jne.

Juhlien kohokohtia ovat lauantain päiväseurat, sunnuntain jumalanpalvelus ja sunnuntain päätösseurat. Päätösseurojen viimeisen puheen lopuksi juhlaväki vaipuu polvirukoukseen, jonka jälkeen noustaa seisomaan ja veisataan kiitosvirsi Herraa hyvää kiittäkää.

Välittömästi virren jälkeen juhlavieraat auttavat juhlien purkutalkoisssa kantamalla penkkilaudat ja niiden metalliset jalkapukit pinoihin kuljetettaviksi seuraavan vuoden juhlapaikkakunnalle.

 

Päätösseurojen viimeinen puhuja johdattaa juhlakansan polvirukoukseen. Ellei pysty polvistumaan, voi kumartua penkissä istuen. Rukouksen jälkeen veisataan seisaallaan Herraa hyvää kiittäkää - ja sitten kootaan penkit. Kuva: Mira Strengell

Juhlat toteutetaan pääosin talkoilla, joihin myös juhlakansa osallistuu. Päätösseurojen jälkeen penkit ja penkkipukit kootaan yhteisvoimin pinoihin. Tämä käy yleensä muutamassa minuutissa. Kuva: Mira Strengell