Siionin virret uudistuivat tulevia veisaajia ajatellen
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Siionin virret uudistuivat tulevia veisaajia ajatellen

Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja ja Siionin virsien uudistustoimikunnan tekstijaoston puheenjohtaja Jukka Hautala, Siionin virsien uudistustoimikunnan sävelmäjaoston puheenjohtaja Ulla Tuovinen ja Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen. Kuva: Kaisa Viitala

Tänään alkavilla Nilsiän herättäjäjuhlilla otetaan käyttöön heränneiden laulukirjan Siionin virret uudistettu laitos. Virret juontavat juurensa 1700-luvulle asti, mutta kokonaisuudistuksena tämä on kolmas. Kokoelman käyttöönottojuhla on Nilsiän kirkossa tänään klo 19.30.

Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja ja Siionin virsien uudistustoimikunnan puheenjohtaja Simo Juntunen kertoo, että Siionin virsien uudistaminen on ollut hyvin pitkä, yli 20 vuotta kestänyt prosessi.

-Työn voi katsoa alkaneen jo 1990-luvun alkupuolella, jolloin alettiin pohtia, löytyisikö uusia virsiä, voisiko Siionin virsiin löytyä enemmän aiheita esimerkiksi ensimmäisen uskonkappaleen piiristä. Virsiä löytyi ja niitä ehdotettiin tarjolle hyvin runsaasti.

Vuonna 2005 ilmestyi lisävihko, jossa oli sekä uusia virsiä että sellaisia vanhan virsikirjan virsiä, joita ei aikaisemmin ollut mukana. Tämän jälkeen tehdyllä käyttötutkimuksella selvitettiin virsien käyttöä. Runsaan vuoden mittaisessa työssä apuna olivat mm. Herättäjä-Yhdistyksen paikallisosastot.

-Käyttötutkimuksen mukaan Siionin virsissä oli kymmeniä virsiä, joita ei käytetty juuri ollenkaan. Samalla tutkimus antoi tietoa siitä, mitä virsiä eniten veisataan missäkin päin maata, Juntunen kertoo.

Kokonaisuudistustyöhön lähdettiin vuonna 2009 erityisesti tulevia veisaajia ajatellen.  

-Lopullisen hyväksynnän kokoelmalle antaa veisaava kansa lähivuosien aikana, Juntunen muistuttaa.

Tekstijaoston puheenjohtaja ja Herättäjä-Yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jukka Hautala kertoo, että uuden kokoelman tekstejä työsti kymmenkunta henkilöä.

-Tavoitteena on ollut ilmaisuvoimainen, tuore kieli. Samalla on avattu Siionin virsille tyypillistä rukouksen näkökulmaa laajemmaksi: ne nousevat koko maailman tilanteesta, eivät enää maan tai yhteisön tarpeesta.

Työssä tehtiin ”arkeologisia kaivauksia” eli tutustuttiin virsien vanhempiin versioihin ja niissä aikojen myötä tapahtuneisiin muutoksiin. Tavoitteena ei ollut ehdottomasti hakea vanhinta versiota, vaan esimerkiksi palauttaa muoto tai ajatus, joka on aikojen myötä virsiä katkaistaessa saattanut muuttua.

Uudistustoimikunnan sävelmäjaoston puheenjohtaja Ulla Tuovinen korostaa uudistustyön tavoitteena olleen huolehtia heränneiden veisuuperinteen omaleimaisuuden säilymisestä.

-Jatkossakin seuraveisuu pidetään säestyksettömänä, joten sävelmien on mahdollistettava luonteva yhteislaulu. Sävelmistön tulee olla kestävää ja sopivan monipuolista.

Valtaosa virsistä ei säveleltään muuttunut lainkaan, tai muutos on hyvin pieni. Tarvittaessa uusia sävelmiä haettiin kokoelman sisältä ja eri toisinnoista. Täysin uuden tekstin ja sävelen yhdistelmä jäi tässä kokoelmasta vähäiseksi.

-Ainoa kokonaan uusi Siionin virsi on 167a, Tuovinen paljastaa.  -Nuottikuvien avulla halutaan edelleen rohkaista veisaajia käyttämään paikallisia, toisistaan poikkeavia veisuutapoja.

Sävelmätyön lisäksi jaosto halusi tuoda uuteen laitokseen tarkemmat sävelmien alkuperätiedot.

-Näin välitetään veisaajalle kuvaa siitä, kuinka heränneiden veisuuperinne on omintakeisuudestaan ja paikallisuudestaan huolimatta myös vahvasti osa yhteiseurooppalaista perintöä.

LISÄTIETOJA:     

Siioninvirsiuudistus, avauspuheenvuoro Ulla Tuovinen

Siionin virsien sävelmistöuudistuksen tavoitteena oli huolehtia heränneiden veisuuperinteen omaleimaisuuden säilymisestä. Käytännössä tavoitteeseen pyrittiin seuraavilla keinoilla: Lue lisää