”Jo se, että tämmöinen jengi veisaa yhdessä, on mahtavaa”
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

”Jo se, että tämmöinen jengi veisaa yhdessä, on mahtavaa”

Severi ja Siiri Pyykkö, Kirsi Salmela ja Kati Pyykkö saapuivat Nivalaan torstaina. Lauantaina he ottivat osaa ohjelmaan juhlakentällä.

Vantaalaiset Severi (9) ja Siiri Pyykkö (11) ovat nuoresta iästään huolimatta herättäjäjuhlien konkareita. He ottivat lauantaina osaa vuoroveisuihin juhlakentällä. Mukana ovat äiti Kati Pyykkö ja hänen sisarensa, Helsingissä asuva Kirsi Salmela.

- Tällä porukalla ollaan käyty yhdessä jo viidet juhlat, Kati Pyykkö laskee.

- Olen viidettä kertaa, yli puolet mun elämästä, yhdeksänvuotias Severi Pyykkö vahvistaa.

Siiri-siskolle Nivalan herättäjäjuhlat ovat kuudennet.

- Espoossa olin mukana ihan pikkuvauvana. Mulla ei ollut silloin vielä edes nimeä, hän nauraa.

Severi esittelee yllään olevaa Vantaan herättäjäjuhlien talkoopaitaa. Siirillä on päällään Nuori Yty -paita.

- En täällä muita paitoja oikeastaan käytäkään, hän tuumaa.

Perheelle herättäjäjuhlilla käyminen on perinne. Juhlien anti ja sisältö on heille tärkeää.

- Ollaan molemmat kirkon töissä. Itse työskentelen lähetystyöntekijänä Thaimaassa, mikä tekee osansa siihen, että hengellisyys kuuluu tähän tapahtumaan, ja on merkittävä osa siihen, miksi me tänne tullaan, Kirsi Salmela kertoo.

Diakoniatyötä Vantaalla tekevälle Kati Pyykölle herättäjäjuhlat on vuosittainen latautumispaikka.

- Se, mistä ammennan itselle sitä, mitä annan muille.

- Toki täällä tapaa aina valtavan määrän tuttuja. Ollaan perheestä, jossa on käyty kirkossa lapsesta asti. Jo vanhemmilla on seurakuntanuorikavereita. Voi tavata ihmisiä kaukaa lapsuudesta ja nuoruudesta ja työkavereita vuosien takaa.

Kati Pyykkö on käynyt herättäjäjuhlilla sisarensa kanssa jo ennen lasten syntymää.

- Olen käynyt myös äidin kanssa, ensimmäisen kerran 1998. Ihan aikuisena olen siis aloittanut. On tämä sellainen tilaisuus, että tänne on lähdettävä.

Siiri-tyttären mukaan juhlilla saa uusia kavereita.

- Voi sanoa kun näkee tyyliin että oho, me ollaan viime vuonna tavattu ja nyt me nähdään uudestaan.

Severi on selvillä siitä, että ensi vuonna juhlat ovat Kauhavalla, sitä seuraavana vuonna Joensuussa.

- Lapset kysyvät aina, eikös me mennäkin, ja että mennäänhän junalla ja ollaanhan teltassa yötä, äiti nauraa. 

- Viime vuonna oltiin hotellissa, mutta muuten joka vuosi ollaan yövytty teltassa, paitsi toki silloin, kun juhlat olivat Vantaalla, lähellä kotiamme.

- Meillä on nyt niin hyvä putki menossa, että voi jättää väliin yksiäkään, Siiri tuumaa.

Perjantain ohjelmassa sisaruksilla oli kuoroleiri.

- Oli kivaa. Opeteltiin pari virttä, laulettiin ja leikittiin, Severi kertoo.

- Lasten ohjelmissa käydään. Menen piirtämään Hengelliseen Kuukausilehteen, se on mulla jokavuotinen juttu, Siiri jatkaa.

Musiikkiluokkaa käyvä Siiri soittaa klarinettia, Severi harrastaa jalkapalloa. Siirin mielestä herättäjäjuhlilla riittää tekemistä nuorille, mutta Severi on toista mieltä:

- Ei todellakaan! Hiekkalaatikoita on ihan superpienille, mutta täällä vois olla esimerkiksi jalkapallo- ja koripallokenttiä ja palloja, joilla pelata, hän ehdottaa.

- Alle kouluikäisille on ohjelmaa ja yläkoululaisille, mutta alakouluikäisille voisi vielä jotakin, Siiri vahvistaa.

Kati-äiti muistelee Nilsiän herättäjäjuhlia:

- Siellä oli futiskenttä ja valtava määrä pikkupoikia pelaamassa. Pallon kuljettaminen matkatavaroissa on hankalaa. Olisi hyvä, jos palloja olisi kentällä. Jos niissä lukisi isolla herättäjäjuhlat, kukaan ei kehtaisi ottaa niitä mukaan, äiti ehdottaa.

- Kentällä saa tosi hyviä kavereita, Severi tietää.

- Menee vaan ja rupee pelaamaan. Kyllä sinne aina kavereita tulee, hän neuvoo.

- Mäkin olin nuorempana aika ujo.

Siirin mielestä kavereille on vaikeaa selittää, mikä tapahtuma herättäjäjuhlat on.

- Joo, ne ei tajua sitä, mitä eri jutut meinaa, Severi komppaa.

Siiri näyttää Nuori Yty -teltalta saamaansa keltaista vihkosta.

- Nyt löysin kunnon sanakirjan. Tässä herättäjäjuhlat on kyllä aika vaikeasti selitetty, Siiri linjaa. 

- Kavereilta tulisi ihan varmasti jatkokysymyksiä, mikä on herännäinen, mikä on seura, mikä on körtti.

Sisarukset pohtivat leikillään, pitäisikö heidän laatia sanakirjaan laajennusosa.

Virsiäkin Pyykön perheen nuoret veisaavat. Severin mielestä ne ovat tosin välillä aika vaikeita ja myös vanhanaikaisia.

- Onhan jotkut kuitenkin tehty jo 1400-luvulla, hän miettii.

Kati Pyykölle herättäjäjuhlien kohokohdat ovat päiväseurat ja loppurukous.

- Jo se, että tämmöinen jengi veisaa, se on mahtavaa. Se oli jo ensimmäisillä kerroilla tosi vaikuttavaa. Mahtavaa on myös se, että voi olla kasvot tännepäin tai tuonnepäin ja silti veisata. Kaikkien ei tarvitse olla samaan suuntaan ja samalla tavalla. Voi myös istua viltillä.

- Meillä ei ole itse asiassa koskaan varmaan lapset istuneet penkillä, vaan aina näin peitolla. Siinä on paljon vapaampi olla. Voi maata välillä itsekin, laittaa silmät kiinni ja hatun silmille. Se on itselleni tärkeää, voi olla justiin sillä lailla kun on. Vantaallahan yksi juhlien teema olikin tule sellaisena kuin olet.

Marianne Lähde