Kirkkoa rakentamassa vai purkamassa?
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Kirkkoa rakentamassa vai purkamassa?

Herätysliikkeiden merkityksestä kirkolle keskustelivat piispa Jukka Keskitalo, Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja, rehtori Tapani Rantala, Nivalan seurakunnan kirkkoherra Sanna Jukkola ja Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen.

Kuva: Tuula Tarvainen

6.7.2019

 

Nivalan herättäjäjuhlien tunnuksen alla pohdittiin lauantaina iltapäivällä herännäisyyden näkökulmia aiheeseen Armossa avarassa — onko herätysliike kirkon rakentaja vai purkaja? Mukana keskustelussa olivat Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo, Nivalan kirkkoherra Sanna Jukkola, Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja Tapani Rantala ja Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen.

Piispa Keskitalo piti herätysliikkeitä kirkkoa rikastuttavina. 

- Seurakuntatyössä ollessani leikittelin ajatuksella siitä, mitä tapahtuisi, jos kaikki mihin tahansa herätysliikkeeseen kiinnittyvät ihmiset otettaisiin pois seurakunnan toiminnasta. Keitä sinne silloin jäisi?

Tapani Rantala vertasi herätysliikettä perheeseen, joka on osa sukua eli kirkkoa.

- Jos perheessä ja suvussa on hyvät välit, voidaan käydä tiukkaakin keskustelua.

Rantala nosti esiin herännäisyyden ydinviestin: Kristuksen ja syntisen väliin ei pidä päästää eikä asettaa ketään.

- Ei moraalia, ei tekoja, ei vaatimuksia, ei edes Raamattua, eikä oikeastaan edes itse kirkkoa. Siksi herännäisyydessä on kirkkoa kritisoitu, jos on koettu, että huomio kiinnittyy epäoleelliseen tai ihmisille aletaan asettaa vaatimuksia.

 

Ei samasta puusta, vaikka yhteistyössä

Nivala on vahvaa herännäisyyden ja vanhoillislestadiolaisuuden aluetta. Kirkkoherra Sanna Jukkola on työssään kokenut tämän sujuvana yhteistyönä seurakunnan elimissä.

- Keskustelut vaikkapa kirkkoneuvostossa ovat rakentavia, herätysliike ei jaa ihmisiä. Tänäänkin herättäjäjuhlien ohjelmassa on ”herännäishenkisten työntekijöiden tapaaminen” Nivalan Rauhanyhdistyksellä!

Jukkola halusi kuitenkin puuttua nykytapaan, jossa niputetaan kaikki herätysliikkeet samaan kastiin.

- Piispanvaaleissakin konservatiivinen ehdokas nimetään usein ”herätysliikkeiden edustajaksi”. Mitenkäs tämä näin on päässyt menemään? Mihin körttiläisyys tässä sijoittuu?

Simo Juntunen oli samaa mieltä siitä, että herätysliikkeitä ei pitäisi niputtaa yhteen.

- Eroja on sekä hartaudenharjoituksessa että teologiassa. Herännäisyyttä on kuvattu ikävöiväksi uskoksi, kaipaavaksi hengellisyydeksi, jossa ihmistä ei haluta kovistella, vaan luotetaan siihen, että Jumala tekee meissä työnsä.

Juntunen nosti herätysliikkeiden ”kirkonrakennuksessa” esiin virret.

- Herätysliikkeiden omat virsikokoelmat rikastuttavat musiikkielämää. Siionin virsistäkin monet ovat myös kirkon yhteisessä virsikirjassa.

 

Yhteistä jumalanpalvelusta rakentamassa

Herättäjä-Yhdistystä ei näy mukana niissä kannanotoissa ja julkilausumissa, joita herätysliikkeet toisinaan yhdessä julkaisevat. Puheenjohtaja Tapani Rantala korosti, ettei kyse ole periaatteesta: mukana ollaan, jos se nähdään tarpeelliseksi.

- Herättäjä-Yhdistyksellä ei ole ollut yhdistyksenä tapana ottaa kantaa yhteiskunnan tai kirkon kiistakysymyksiin, vaikka toki linjauksia toiminnassa näkyykin. Tällaiset julkilausumat kertovat osaltaan, etteivät herätysliikkeet ole todella yhdestä puusta veistettyjä.

Rantala muistutti, että herännäisyydelle on ollut aina tärkeää rakentaa seurakunnan yhteistä jumalanpalvelusta.

- On hyvä, että herätysliikkeillä on omia tapaamisia, kuten seuroja. Mutta olisi arvokasta, että kaikki herätysliikkeet rakentaisivat yhteistä jumalapalvelusta. Kun näin ei toimita, ollaan vaarassa purkaa kirkkoa.

 

Kovassa ytimessä

Piispa Keskitalo muistutti, että eivät herätysliikkeet lopulta ole niin erilaisia.

- Aattoseuroissa Urpo Karjalainen kiteytti, ettei uskossa ole kysymys moraaliohjelmasta, vaan sen kapea ydin on ihmisen ja Kristuksen välinen kohtaaminen. Aivan samasta asiasta puhuttiin Suviseuroissa ja puhutaan tänä viikonloppuna Kansanlähetyspäivillä. Kirkkopoliittisia eroja voi olla, mutta kaikissa herätysliikkeissä kova ydin on ihmisen ja Kristuksen välinen kohtaaminen.

Silti herätysliikkeiden on oltava myös itsekriittisiä, Tapani Rantala korosti. On varottava, ettei julistuksessa ja sanoissa ihmisen ja Kristuksen väliin tule mitään poistyöntävää tai ulossulkevaa, evankeliumille vierasta.

Piispa Keskitalo näki kirkon kohtalonkysymyksenä sen, vieläkö sanoma puhuttelee nuoria.

- Olenkin tosi iloinen Herättäjä-Yhdistyksen dynaamisesta rippikoulutyöstä Aholansaaressa. Positiivinen haaste kirkolle ja herätysliikkeille olisi pitää toiveikkuutta yllä.

Kirkko tarvitsee jäseniään, samoin herätysliikkeet, joissa on perinteisesti annettu vastuuta ja rakennettu ihmisen kokoisia ja näköisiä yhteisöjä.

- Herättäjä-Yhdistyksen logon suunnittelija määrittelee nuoliristin symboloivan ”elämän keskelle, kohti Kristusta”, Simo Juntunen kuvasi.

- Voisiko herännäisyys olla saattamassa ihmisiä kotiin?

 

Kaisa Viitala