Pyhäinkuvat
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Pyhäinkuvat

Israel Alftanin muistotaulussa on barokkikehykset. (Kuva: Hannu Keski-Heiska.)

Vanhan kirkon aarteina on säilynyt kolmisenkymmentä pyhimysveistosta 1400- ja 1500-luvuilta. Joidenkin otaksutaan olevan paikallisen mestarin tekemiä, osa on peräisin lyypekkiläismestarin työpajasta.

Neitsyt Marian patsas peräisin 1400-luvun alusta

Vanhimpia pyhäinkuvia on Neitsyt Marian patsas, joka on arvoituksellinen ja muista poikkeava. Arvellaan, että tämä 103 senttiä korkea, koivusta tehty patsas on jonkun pohjalaismestarin tekemä. Madonnaa on myöhemmin korjattu. Päälaki on veistetty uudelleen ja kruunu on vaihtunut huntuun. Veistos on peräisin 1400-luvun alkupuolelta, mutta siinä on piirteitä, jotka viittaavat 1200-luvun romaanisiin kulttikuviin. Sen vuoksi arvellaan, että Maria-veistoksen esikuvana on ollut Kyrön kirkon ensimmäinen madonnapatsas.

Pyhä Henrik tunnetuin

Tunnetuin kirkon veistoksista on sen toisen suojeluspyhimyksen, Pyhän Henrikin, patsas. Se on danzigilaista alkuperää 1400-luvun toiselta neljännekseltä. Se on 90 senttiä korkea ja koivusta veistetty. Sitä pidetään kirkon pyhimyskuvista taiteellisesti merkittävimpänä.

Rokokooajalla hankitun saarnastuolin huippua koristaa ristiinnaulitun veistos, joka on ajoitettu 1400-luvun puoliväliin.

Kirkon oma suojeluspyhimys, Pyhä Lauri, on patsaana koristanut 1700-luvun alttarikaidetta.

Pyhän Yrjänän patsas korkealla länsiseinässä olevan muurin ulokkeella papurikkoratsuineen on ainakin 1700-luvun puolivälistä lähtien ollut siellä valmiina työntämään keihästä lohikäärmeen kitaan. Lähellä ovat lammas ja prinsessa rukousasennossa.

Kaksi alttarikaappia

Kyrön kirkossa on keskiajalla ollut kaksi alttarikaappia, joissa suurin osa pyhäinkuvista oli. Jumalanpalvelusten ajaksi niiden ovet avattiin, että kansa sai palvoa pyhimyksiään. Kaapit ovat hävinneet, mutta ne entistettiin kirkon 650-vuotisjuhlien yhteydessä.

Armonistuinkaapin keskuksena on Isä Jumalaa, ristiinnaulittua ja Pyhän Hengen kyyhkystä esittävä ryhmä, jonka kunniavartiona ovat luuttua soittavat enkelit. Pyhän Martin ja tuntemattoman naispyhimyksen patsaat on sijoitettu ryhmän molemmin puolin. Ovissa on kahdessa kerroksessa pyhimysrivi.

Maria-kaapissa Pyhä Neitsyt on asetettu pyhimysvartion ja neljän Marian elämää kuvaavan korkokuvan keskelle.

Molemmat suuret alttarikaapit ovat alkuaan olleet luultavasti jonkun lyypekkiläisen mestarin työpajasta.

Muistotaulu

Rovasti Israel Alftanin ja hänen perheensä barokkikehyksinen muistotaulu on vuodelta 1681.

Alftanin perhe on kuvattu ristiinnaulitun Jeesuksen ympärille. Perhe on kuvassa esitetty kahdesti, sekä Golgatalle Jerusalemiin, mutta myös Kyrön kirkon ympäristöön. Kaiken yläpuolella on Isä Jumala.

Alftanin perheestä on kuvattu sekä kuolleet että elävät perheenjäsenet. Kuolleiden perheenjäsenten tunnusmerkkinä on vaalea vaatetus tai esiliina.

Teksti on lyhennelmä isokyröläisen Anneli Rinta-Knuuttilan paikallisopaskurssin kurssityöstä.

Lähteet

Riitta Pylkkänen. Isonkyrön Vanha kirkko.

N. E. Wainio. Pohjan Kyrön Kirkko. Opas Isonkyrön kirkossa kävijöille.

Armas Luukko. Etelä-Pohjanmaan historia III.

Janne Ikäheimo, Risto Nurmi, Reija Satokangas. Harmaata näkyvissä - Kirsti Paavolan juhlakirja. Oulun yliopiston julkaisu.

Hellin Rinta-Knuuttilan arkistot.

 

 

 

 

 

 

 

 

Pyhä Yrjänä on kansallisen vapauden ja kristinuskon voiton vertauskuva. (Kuva: Hannu Keski-Heiska.)