Kristalli ja käsityöt juhlatorille
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Kristalli ja kierrätyskäsityöt juhlatorille

Vetoketjuista tehtiin koruja.

Kattausalusia varten lähetettiin vanhoja postikortteja Helsingin ja Oulun seutuja myöten.

Isonkyrön herättäjäjuhlien juhlatorilta on vielä mahdollisuus ostaa juhlakristalli, erikoistuote, jota ei enää valmisteta juhlien jälkeen. Optisesti puhdistettuun kristalliin on kaiverrettu kolmiulotteisena juhlien tunnuskuva. Tuote on paikallinen. Muistoesineet on valmistanut nuori isokyröläisyrittäjä Antti Korvola.

Torilla myydään myös kierrätystarvikkeista tehtyjä käsitöitä, joita ihmiset ovat ahkeroineet kökissä eli talkoissa tai yksin kotonaan.

Villasukkia neulottiin jo kevättalvella 2011 myytäväksi Oulun herättäjäjuhlien juhlatorilla. Niitä varten suunniteltiin oma körttiraidoitus. Osaan sukista oli luontevaa neuloa Isonkyrön perinneraita. Sukkalankoja jaettiin muun muassa seuroissa.

Vetoketjuista koruja

Isonkyrön myyntipöydässä on myös vetoketjukukkakoruja, tilkuista ommeltuja Vanha kirkko -sohvatyynyjä, tyynyliinoja, kynttilöitä, krusifikseja, khakinvärisiä kesähattuja ja ekokasseja. Kangaslaukkuihin on kierrätetty nappeja, nauhoja, pitsejä, pitsiliinoja, vetoketjuja ja jäännöskankaita.

Postikorttikuvista sommiteltuja ja laminoituja kattausalusia liikenee juhlatorillekin, vaikka niitä on myyty solkenaan vuoden ajan.

− Idean toi Isoonkyröön evijärveläinen Martta Muilu, joka on osallistunut käsityökökkiimme. Jalostimme sitä sitten yhdessä. Martta toi nähtäväksemme myös kierrätyskasseja, talous- ja markkinointitoimikunnan jäsen Miira Karhu muistelee.

Käsityöammattilaisena Karhu oli luvannut suunnitella tuotteita, joilla kerättäisiin varoja juhlien kustannuksiin.

Kökkää Pappilassa ja kotona

Isossakyrössä järjestettiin ensimmäinen käsityökökkä toukokuussa 2011. Ouluun vietävät käsityöt oli lajiteltava, hinnoiteltava ja pakattava. Uusia tuotteitakin tehtäisiin. Karhu halusi samalla kuulostella, innostuisivatko ihmiset säännöllisestä kökkätyöstä.

Väkeä tuli yllättävän paljon ja myös muualta kuin Isostakyröstä, joten seuraavan kerran päätettiin kokoontua jo alkukesällä.

Syksyllä käsitöitä tehtiin yhdessä kuukausittain. Kevättalvella 2012 käsityöväki kiristi tahtia ja alkoi kokoontua kahden viikon välein. Joka kerta Pappilaan saapui noin 35 ihmistä. Enimmillään heitä oli nelisenkymmentä.

− Käsityökökässä on ollut kiinteästi noin viisikymmentä ihmistä, sillä osa on tehnyt töitä kotonaan, Karhu kertoo.

Innostus rikkoi rajoja

Miira Karhu on ollut käsityökökän uupumaton veturi, viestinviejä ja idealinko. Hänen mukaansa varainkeruutyössä on ylitetty henkisiä, hengellisiä ja maantieteellisiä rajoja. Juhlat ovat yhdistäneet eri sukupolvien ihmisiä.

− Kökkiin on tullut muitakin kuin körttejä. Yhdessäolo ja yhteishenki ovat olleet tärkeitä. Ihmiset ovat tavanneet ystäviään ja tutustuneet toisiinsa. Väkeä on tullut Laihialta, Vähästäkyröstä, Ylistarosta ja Seinäjoelta. Myös hiljattain Isoonkyröön muuttaneita ihmisiä on tullut mukaan.

Karhu kertoo, että kökissä ihmisiä ei ole velvoitettu mihinkään. Jokainen on saanut valita, mitä tekee. Töitä on suunniteltu ajan ja voimien mukaan.

Käsityökökästä paisui kaikessa hiljaisuudessa ilmiö, joka löi kaikki ällikällä.

− Osallistujamäärä yllätti, samoin se, että käsityöihmisten innostus säilyi yli vuoden ajan. Yllätyin myös lahjoitusten paljoudesta.

Kortteja postipaketteina

Jurvalaiset ovat lahjoittaneet isokyröläisille myytäväksi painamiaan tyynyliinoja, ja kierrätystarvikkeita on tulvinut eri puolilta maakuntaa. Niitä on saapunut postitse eri puolilta Suomea. Postikortteja on lähetetty Turun, Oulun ja Helsingin seuduilta jopa useita kiloja painaneina paketteina.

− Alavudella kaksi rouvaa keräsi talvella sukulaisiltaankin kortteja. He toivat ne itse Isoonkyröön ja ostivat vielä kattausalusia. Siitä tuli heille aika kallis reissu pelkkien postikorttien takia, Karhu muistelee.

 

 

 

Laukkujen ilme syntyy napeista, nauhoista ja pitseistä.