Körttipuvut edustavat vapautta ja hiljaista uskoa
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Körttipuvut edustavat vapautta ja hiljaista uskoa

Kerttu Vihantola ja Marja-Liisa Piiroinen arvostavat körttipukua ja sen historiaa.

(Kuva: Jukka Kontkanen)

Körttipukuisten tapaamiseen saapui parikymmentä naista ja kolme miestä.

- Tämä puku on todella kätevä. Tällä voi mennä seuroihin ja hautajaisiin ympäri vuoden, isokyröläinen Rispa Jaatinen esittelee körttipukuaan.

Parasta on, että körttipuku päällä saa olla juuri sitä, mitä on, mitään esittämättä.

- Tässä puvussa olen kotonani, turkulainen Kerttu Vihantola toteaa.

Körttipukuisten kokoontuminen sai naisilta kiitosta. Tapaamisessa vertailtiin pukujen vekitystä, huivien kokoa ja raidoitusta ja hameiden mallia.

- Usein herättäjäjuhlilla näkee vain muutaman körttipuvun, Jaatinen sanoo.

Jaatisen puku on teetetty ompelijalla liki kolmekymmentä vuotta sitten. Huivin hän kutoi Kyrönmaan opistossa itse. Puvun kantaminen edustaa Jaatiselle hiljaista uskoa.

 Varkautelainen Maija-Liisa Piiroinen ompeli pukunsa vuonna 2000.

- Isäni toimi aikoinaan herännäisten maallikkosaarnaajana. Halusin jatkaa perinnettä.

Piiroinen myös laulaa kahdessa körttikuorossa.

- Nyt minulla on aina esiintymisasu valmiina.

Vihantola muistuttaa, että alun perin körttipuku merkitsi vapautumista muodin orjuudesta. Kukin sai tehdä ja pukea puvun omaan tyyliinsä. Vähitellen vaatimukset alkoivat kiristyä, piti sopia tiettyyn malliin.

- Siitä, minkä piti olla vapautta, tulikin vaatimusta.

Naiset uskovat, että körttipukujen perinne säilyy.

- Tyttäreni sanoi juuri, että haluaa pukeutua juhlille körttipukuuni. Sanoin, että jos se suinkin mahtuu ylleni, laitan sen itse, Jaatinen nauraa.

Elina Pajunen

Körttipukuisten tapaamisessa heläytettiin myös virsi Herraa hyvää kiittäkää.

(Kuva: Jukka Kontkanen)