Herättäjäjuhlilla kaikilla on oikeus olla turvassa
Herättäjäjuhlilla kaikilla on oikeus olla turvassa
Tärkeä osa herättäjäjuhlien esteettömyyttä on se, että kaikki saavat tulla paikalle sellaisina kuin ovat, ilman pelkoa. Tänä vuonna paikalla päivystää ensimmäisen kerran kaksi häirintäyhdyshenkilöä, joihin voi ottaa yhteyttä, jos kokee joutuneensa häirinnän kohteeksi.
Julkaistu: 5.7.2024
Jotta edustaisimme niitä, joita luulemme edustavamme
- Taustalla on herättäjäjuhlille laadittu yhdenvertaisuussuunnitelma, kertoo Vaasan suomalaisen seurakunnan diakoniajohtaja Hanna Ehnrnooth, toinen juhlien häirintäyhdyshenkilöistä.
- Siinä sanoitetaan se, mitä yhdenvertaisuudella ja häirinnällä tarkoitetaan. Tätä asiaa on vienyt voimakkaasti eteenpäin herättäjäjuhlien turvallisuustoimikunnan puheenjohtaja Elina Viitasaari, jonka kanssa juhlilla päivystämme.
Tarve tarttua häirintään on tullut esiin aikaisempien herättäjäjuhlien jälkikäteen tulleesta palautteesta.
- Juhlilla on voinut olla asiatonta kommentointia, huutelua tai seksuaalista häirintää. Haluamme nyt osoittaa, että kaikkeen tällaiseen puututaan eikä sitä hyväksytä.
- Herättäjäjuhlat on suuri hengellinen kesäjuhla, jonne odotetaan kaikenlaisia ihmisiä. Haluamme, että koko alueella vallitsevat turvallisen tilan periaatteet.
Häirinnän riskiryhmät
Häirinnän kohteeksi voi joutua monenlaisten asioiden takia. Koskaan häirintä ei kuitenkaan ole häirityn syy. Yhdenvertaisuussuunnitelmassa on lueteltu ryhmät, joiden kohdalla on tavallista isompi riski siitä, ettei yhdenvertaisuus toteudu ja jotka voivat helpommin joutua myös häirinnän kohteiksi.
- Vanhukset, nuoret, vammaiset, etniset vähemmistöt, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, Ehrnrooth listaa.
Häirintäyhdyshenkilöiden toive on, ettei heitä juhlilla tarvittaisi. He kuitenkin ovat paikalla juhlavieraita varten ja haluavat, ettei kukaan jää mahdollisessa häirintätilanteessa yksin.
- Päivystämme koko juhlien ajan puhelimen päässä ja itse olen tavoitettavissa 11.7. asti. Toki ilmoituksia voi tehdä vielä myöhemminkin.
Ilmoituksen jälkeen häirintätilannetta lähdetään selvittämään. Molempia kuullaan ensin erikseen, ja sen jälkeen, jos mahdollista, yhdessä.
- Samalla haluamme pitää huolta siitä, että häirintää kokenut saa riittävästi tukea ja varmistaa sen. ettei häirintä toistu.
Maija Yliaho