Herättäjäjuhlilla perjantaina keskusteltiin toivosta ja toivottomuuden syistä ja ratkaisuista, vaikka monet uhat ja kriisit yhä tiukemmin peittävät toivon näköaloja.

Julkaistu: 5.7.2024

Vielä jaksan toivoa -seminaarissa Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Tomi Järvinen muistutti, että ihmisten toivoa voi ylläpitää vaikka niin, että antaa työttömälle nälkäiselle ongen ja opettaa hänet kalastamaan. Hän muistutti, että jotan parannuksiakin on tapahtunut. Esimerkiksi maailman äärimmmäinen köyhyys on puolittunut 20 vuodessa.

YK-edustaja Elina Viitasaari korosti keskustelun merkitystä kaikkien toisinkin ajattelevien ihmisten kanssa. Vaikeistakin keskusteluista poikii jotain myönteistä . Dialogi on hänen mielestään parata rauhantyötä.

Aalto-yliopiston työelämäprofessori Ritva Reinikka, joka on pari vuosikymmentä tehnyt töitä maailmanpankissa Afrikan asioihin erikoistuneena, nosti esille koulutuksen merkityksen. Nykyisin 40 prosenttia maailman väestöstä on koulutettu niin että he osaavat lukea ja laskea. Vielä 60 vuotta sitten vain 10 prosenttia maailman nuorista osasi lukea.

Viitasaari muistutti, että koulutuksen avulla naistenkin asema paranee. Tasa-arvo kasvaa ja naisten kaltoinkohtelu vähenee.

Järvisen mukaan jokainen tyttöjen kouluvuosi lisää tyttyöjen mahdollisuuksia elättää itsensä, perheensä ja perustaa yrityksiä.

Ratkaisujen etsimisessä auttoi paneelin vetäjä Alma-opiston rehtori Sannasirkku Autio

 

Seminaarissa keskityttiin myönteisiin muutoksiin ja vastuullisiin tekoihin.

Ilmastokriisi, luontokato, sodat ja yhteiskunnallisen eriarvoistumisen kysymykset painavat varsinkin nuoria, jotka pelkäävät ja tuntevat toivottomuuttakin oman paikan löytämisestä ja ihmiskunnan tulevaisuudesta.

Viitasaari arvioi, että nuoret kyllä tiedostavat vaikean tilanteensa, mutta vielä liian usein he eivät osaa säädellä tunteitaan.

Järvinen toivoi koko maailmaan ja Suomeen periksiantamattomuutta ihmisarvon ja ihmisoikeuksien puolustamisessa.

-On jaksettava puolustaa periaatteita, joissa kaikki ovat samanarvoisia.

Myös Reinikka oli huolissaan Suomen kehityksestä avoimesta aikaisempaa sulkeutuneempaan ja suvaitsemattomampaan yhteiskuntaan. Reinikka muistutti Sigmund Freundin määritelmästä, jonka mukaan ihmisessä sivistyksen kerros on ohut. Pienen pintaraapaisun jälkeen ihmisestä tulee peto. Hän muistutti, kuinka rauhallinen maailma muutamassa kuukaudessa syöksyi vihan kierteeseen ja ensimmäiseksi maailmansodaksi.

Riitta Koski

Sannasirkku Autio, Elina Viitasaari, Tomi Järvinen ja Ritva Reinikka sanoivat, että vaikeissa tilanteissa ei saa menettää toivoa ja on jaksettava uskoa tulevaisuuteen.