Aamuseurat julistivat Jumalan luotettavuutta
Aamuseurat julistivat Jumalan luotettavuutta
Lauantain aamuseurojen seurapuheiden yhteiseksi teemaksi nousi Jumalan armo Jeesuksen sovitustyössä, jonka kautta meillä on toivo ja tulevaisuus.
Julkaistu 6.7.2024
Kehittyvien maiden koulutussektorin yrittäjä – kehittäjä – tutkija Satu Järvinen Espoosta mietti Suomen, Senegalin ja Ugandan elämänkokemuksellaan suomalaisten ja afrikkalaisten kristittyjen jumalakuvan ja uskon eroja: suomalaisuudessa ja herännäisyydessä Jumala on salattu, Afrikassa Jumala on aktiivinen toimija, joka on puolellamme, järjestää asioita ja turvaa selustaa myös arjen keskellä. Kun Jumalan voi jo ennalta luottaa järjestävän elämän asiat hyvin, vaikeudet ja epäonnistumiset ovat vain väliaikaisia, ja on turvallista jaksaa yrittää ja luottaa tulevaisuuteen.
Opiskelija Juho Leskelä Oulusta oli alkanut seurapuheensa valmistelun Jumalan hyvyydestä, ja päätynyt pohtimaan itselleen – ja varmasti useimmille kristityille – vaikeinta kysymystä: miksi hyvän ja kaikkivoiman Jumalan maailmassa on niin paljon pahaa. Jumalan hyvyyden rinnalle nousi uskon teema: Jumala on läsnä ja kuuntelee, Hän näyttää itsensä uskossa. Kärsimyksen ja pahuuden ongelmasta huolimatta tai sen vuoksi tärkeimmäksi asiaksi nousee Jeesuksen sovitustyö: Jeesus kuoli ristillä armahtaen syntimme, ja se riittää.
Aluesihteeri Hanna Tuura Isokyröstä pohti kärsimyksen ja pahuuden ongelmaa sodan ja rauhan kautta. Sodassa ei löydy kristityllekään sellaista toimintatapaa, joka pitäisi kädet ja omatunnon puhtaana. Sama koskee koko kristityn elämää tässä maailmassa. Ainoa puhdas on Jeesus Kristus, joka ristinkuolemassaan on jo voittanut saatanan, vaikka paha vielä hallitseekin tässä maailmassa. Kaikki rauhan ja rakkauden teot tulevat todella todeksi vasta tuomiopäivänä. Silti Jumalan valtakunta on jo sisäisesti meissä ja saamme jo tässä maailmassa iloita kaikesta, mikä kirkastaa Jumalan valtakuntaa.
Rovasti Eino Rauha Laihialta totesi, että kristinuskoon kuuluu ”kohtaamisen oppi”, joka on sekä kristinuskon historiaa että toimivaa todellisuutta. Suurinta on, että Jumala kohtasi maailman pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa ja Hänen sovitustyössään, jossa armon valo avaa meille ansiottomille tulevaisuuden ja toivon. Kuitenkin elämämme tässä maailmassa taistelua: kiusaaja muistaa meidät hyvin, vaikka me hänet unohtaisimme. Myös meidän ihmisten käsissä armo muuttuu vaillinaiseksi; anteeksiantamukseemme liittyy usein loppukaneetti, ”mutta unohtaa en voi”. Kuten Efeson seurakunnassa aikoinaan, töitä ja herätettävää Jumalalla myös meissä tämän ajan nukkuvissa kristityissä riittää. Herran armo on kuitenkin kokonainen ja puhdas, ja siihen saamme luottaa omatunnon ja kiusaajan soimatessa. Herra meitä kiusattuja auttakoon.
Mediakeskus-talkoolainen Katri Rintamäki