Vaasan juhlajärjestäjät iloitsivat yhteistyöstä

Herättäjäjuhlat alkavat Vaasassa huomenna 5.7. aattoseuroilla. Juhlien järjestäjinä ovat Vaasan seurakuntayhtymä ja Herättäjä-Yhdistys ry yhteistyökumppaninaan Vaasan kaupunki. Näiden tahojen edustajat kokoontuivat torstai-iltapäivänä pohtimaan herättäjäjuhlien merkitystä niin itselleen kuin edustamalleen taholle. Vaasassa herättäjäjuhlat järjestetään toista kertaa.

Herättäjäjuhlaviikon torstaina juhlien merkitystä pysähtyivät pohtimaan Vaasan kaupungin sivistystoimenjohtaja Christina Knookala, Vaasan seurakuntayhtymän talousjohtaja Kjell Fellman, Vaasan herättäjäjuhlien juhlatoimikunnan puheenjohtaja Tuomo Klapuri, Vaasan herättäjäjuhlien pääsihteeri Alma Tuiskula ja Herättäjä-Yhdistys ry:n herättäjäjuhlajärjestäjä Simo Korkalainen. Heidän kanssaan keskusteli juhlien ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja Tiina Keinänen.

Herättäjä-Yhdistys ry:n herättäjäjuhlajärjestäjä Simo Korkalainen, Vaasan herättäjäjuhlien pääsihteeri Alma Tuiskula, Vaasan herättäjäjuhlien juhlatoimikunnan puheenjohtaja Tuomo Klapuri, Vaasan seurakuntayhtymän talousjohtaja Kjell Fellman ja Vaasan kaupungin sivistystoimenjohtaja Christina Knookala. Kuva: Kaisa Viitala

 

Mitkä ihmeen herättäjäjuhlat?

Juhlien pääsihteeri Alma Tuiskula kertoo herättäjäjuhlia vietetyn vuodesta 1893 lähtien. Juhlaperinne sai alkunsa Herättäjä-Yhdistyksen vuosikokouksesta ja herättäjäjuhlat ovat pitäneet pintansa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toiseksi suurimpana hengellisenä kesätapahtumana.

- Ihmisillä on kaipuu tulla Sanan kuuloon, mutta myös tapaamaan ystäviä ja sukua ja nauttimaan kesäpäivistä eri paikkakunnilla.

Herättäjä-Yhdistyksen herättäjäjuhlajärjestäjä Simo Korkalainen ymmärtää hyvin, että herännäisyyden toinen nimitys ”körttiläisyys” kuulostaa synkältä ja tuo mieleen mustiin pukeutuvan joukon. Tämä on kuitenkin historiaa.

- Nykyään herännäisyys on evankelis-luterilaisen kirkon sisäisistä herätysliikkeistä liberaalein, vähän omanlaisensa. Meillä on ohjelmassa sateenkaariseurat, mutta sitten taas veisaamme Siionin virsiä ilman säestystä ja pitkin tauoin. Herännäisyyden uskonkäsitys keskittyy armoon, siinä ei esitellä omaa uskonvarmuutta, vaan saa olla heikko ja epävarma. Se on nöyrää hengellisyyttä.

Hyvää yhteistyötä moneen suuntaan

Herättäjäjuhlien erityispiirre on juhlien järjestäminen yhteistyössä paikallisen evankelis-luterilaisen seurakunnan ja kaupungin kanssa, ei pelkän järjestön voimin. Vaasan kaupungin sivistystoimenjohtaja Christina Knookala muistutti Vaasan olevan tapahtumaystävällinen kaupunki.

- Haluamme olla mukana erityyppisissä tapahtumissa niin, että kaikki asukkaat huomioidaan tavalla tai toisella. Myös matkailullinen merkitys on tietysti tärkeä hotelleille ja ravintoloille.

Vaasassa juhlat järjestetään aivan keskellä kaupunkia.

- Tällöin on erityisen tärkeää, että kaupungin edustajia on ollut mukana melkein kaikissa juhlia valmistelevissa toimikunnissa ja tieto on kulkenut hyvin. Valmistelut aloitettiin ajoissa ja näkee, ettei juhlia olla toteuttamassa ensimmäistä kertaa, näihin on selkeä kaava.

Vaasan seurakuntayhtymän talousjohtaja Kjell Fellman on jopa yllättynyt siitä tehokkuudesta, millä suurtapahtuman koko prosessi hoidettu alusta loppuun.

- Aloitettiin hyvissä ajoin, ensimmäiset kontaktit ovat jo vuodelta 2019. Yhdistykseltä saimme hyvät ohjeet, toimikunnat perustettiin ja Alma palkattiin pääsihteeriksi. Koko suunnittelutyö on vedetty ammattimaisesti ja olemme saaneet hyvän tuen Herättäjä-Yhdistykseltä. Lisäksi erittäin hyvää yhteistyötä on tehty moneen suuntaan.

Herättäjäjuhlat on järjestetty Vaasassa edellisen kerran 60 vuotta sitten.

- Olemme erittäin iloisia siitä, että saamme järjestää juhlan juuri tänä juhlavuonna, Fellman toteaa.

 

Asioilla on taipumus selvitä

Vaasan juhlatoimikunnan puheenjohtaja, entinen kirkkoherra Tuomo Klapuri näkee herättäjäjuhlat hienona mahdollisuutena sekä seurakunnan työntekijöille että seurakuntalaisille tehdä jotakin erilaista, tehdä asioita yhdessä.

- Seurakunnassa puhutaan paljon vapaaehtoistyöstä. Herännäisyys on maallikkoliike, ja herättäjäjuhlilla puheita pitävät sekä piispat että maallikot, miehet ja naiset. Tässä voisi hakea oppia muuhunkin seurakuntatyöhön: mitä muutakin voisimme tehdä yhdessä?

Myös Klapuri kiittelee erinomaista yhteistyötä kaupungin suuntaan ja toteaa juhlavalmistelujen aikana oppineensa, että asioilla on taipumusta selvitä.

Samaa mieltä on pääsihteeri Alma Tuiskula.

- Kun menimme viime vuonna Seinäjoen juhlille, luulimme tietävämme, mitä ollaan tekemässä, mutta ehkä on armollista ettei kaikkea tiedä! Kaikki on todella aina tavalla tai toisella järjestynyt, vaikka joka päivälle riittää jokin täysin yllättävä ratkaistava asia. Se on synnyttänyt nöyryyttä asioiden edessä.

Tuiskula kertoo, miten mahtavaa on ollut huomata, että eri toimikuntiin kootut, toisilleen vieraat ihmiset ovat alkaneet toimia yhdessä.

- Vastaavaa sekoittumista voi parhaassa tapauksessa tapahtua myös oheisohjelmissa, sillä Football Cup osuu samalle viikonlopulle, Christina Knookala huomauttaa.

 

Kaksikielistä ohjelmaa

Vaasan herättäjäjuhlat ovat historian ensimmäiset, joilla on myös ruotsinkielinen tunnus.

- Myös ruotsinkielistä ohjelmaa on enemmän kuin koskaan, muistuttaa Tuomo Klapuri. 

- Tämä on vaasalainen näkymä herättäjäjuhlille, erityisesti oheisohjelmassa näkyy vaasalaisuus, täkäläisyys, ruotsinkielisyys.

Kjell Fellman toteaa olleen alusta asti selvää, että kun Vaasa on kaksikielinen kaupunki, ja seurakuntayhtymään kuuluu sekä ruotsin- että suomenkielisiä seurakuntia, myös ohjelmassa pitää näkyä ruotsin kieli.

- Yleensä herättäjäjuhlilla on puhumassa juhlapaikkakunnan hiippakunnan piispa, mutta nyt piispoja on kaksi: Lapuan ja Porvoon piispat, Alma Tuiskula toteaa.

Ilmeisesti kyseessä on ensimmäinen kerta, jolloin Porvoon piispa puhuu herättäjäjuhlilla, kun Bo-Göran Åstrand menee puhujakatokseen lauantain iltaseuroissa.

Tuomo Klapurilla on yksi toive.

- Jos ehdin, menen Vaasan kirkkopuistoon perjantaina illalla, kun Vaasa Brass soittaa Siionin virsiä Vaasan kirkon tornista.

Kaisa Viitala