TIEDOTE 4.7.2024: Vaasalainen näkymä herättäjäjuhliin

Järjestäjät iloitsivat alkavista juhlista

Herättäjäjuhlat alkavat Vaasassa huomenna 5.7. aattoseuroilla. Juhlien järjestäjinä ovat Vaasan seurakuntayhtymä ja Herättäjä-Yhdistys ry yhteistyökumppaninaan Vaasan kaupunki. Näiden tahojen edustajat kokoontuivat torstai-iltapäivänä pohtimaan herättäjäjuhlien merkitystä niin itselleen kuin edustamalleen taholle. Vaasassa herättäjäjuhlat järjestetään toista kertaa.

Herättäjäjuhlaviikon torstaina juhlien merkitystä pysähtyivät pohtimaan Vaasan kaupungin sivistystoimenjohtaja Christina Knookala, Vaasan seurakuntayhtymän talousjohtaja Kjell Fellman, Vaasan herättäjäjuhlien juhlatoimikunnan puheenjohtaja Tuomo Klapuri, Vaasan herättäjäjuhlien pääsihteeri Alma Tuiskula ja Herättäjä-Yhdistys ry:n herättäjäjuhlajärjestäjä Simo Korkalainen. Heidän kanssaan keskusteli juhlien ohjelmatoimikunnan puheenjohtaja Tiina Keinänen.

Mitkä ihmeen herättäjäjuhlat?

Juhlien pääsihteeri Alma Tuiskula kertoo herättäjäjuhlia vietetyn vuodesta 1893 lähtien. Juhlaperinne sai alkunsa Herättäjä-Yhdistyksen vuosikokouksesta ja herättäjäjuhlat ovat pitäneet pintansa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toiseksi suurimpana hengellisenä kesätapahtumana.

- Ihmisillä on kaipuu tulla Sanan kuuloon, mutta myös tapaamaan ystäviä ja sukua ja nauttimaan kesäpäivistä eri paikkakunnilla.

Herättäjä-Yhdistyksen herättäjäjuhlajärjestäjä Simo Korkalainen ymmärtää hyvin, että herännäisyyden toinen nimitys ”körttiläisyys” kuulostaa synkältä ja tuo mieleen mustiin pukeutuvan joukon. Tämä on kuitenkin historiaa.

- Nykyään herännäisyys on evankelis-luterilaisen kirkon sisäisistä herätysliikkeistä liberaalein, vähän omanlaisensa. Meillä on ohjelmassa sateenkaariseurat, mutta sitten taas veisaamme Siionin virsiä ilman säestystä ja pitkin tauoin. Herännäisyyden uskonkäsitys keskittyy armoon, siinä ei esitellä omaa uskonvarmuutta, vaan saa olla heikko ja epävarma. Se on nöyrää hengellisyyttä.

Hyvää yhteistyötä moneen suuntaan

Herättäjäjuhlien erityispiirre on juhlien järjestäminen yhteistyössä paikallisen evankelis-luterilaisen seurakunnan ja kaupungin kanssa, ei pelkän järjestön voimin. Vaasan kaupungin sivistystoimenjohtaja Christina Knookala muistutti Vaasan olevan tapahtumaystävällinen kaupunki.

- Haluamme olla mukana erityyppisissä tapahtumissa niin, että kaikki asukkaat huomioidaan tavalla tai toisella. Myös matkailullinen merkitys on tietysti tärkeä hotelleille ja ravintoloille.

Vaasassa juhlat järjestetään aivan keskellä kaupunkia.

- Tällöin on erityisen tärkeää, että kaupungin edustajia on ollut mukana melkein kaikissa juhlia valmistelevissa toimikunnissa ja tieto on kulkenut hyvin. Valmistelut aloitettiin ajoissa ja näkee, ettei juhlia olla toteuttamassa ensimmäistä kertaa, näihin on selkeä kaava.

Vaasan seurakuntayhtymän talousjohtaja Kjell Fellman on jopa yllättynyt siitä tehokkuudesta, millä suurtapahtuman koko prosessi hoidettu alusta loppuun.

- Aloitettiin hyvissä ajoin, ensimmäiset kontaktit ovat jo vuodelta 2019. Yhdistykseltä saimme hyvät ohjeet, toimikunnat perustettiin ja Alma palkattiin pääsihteeriksi. Koko suunnittelutyö on vedetty ammattimaisesti ja olemme saaneet hyvän tuen Herättäjä-Yhdistykseltä. Lisäksi erittäin hyvää yhteistyötä on tehty moneen suuntaan.

Herättäjäjuhlat on järjestetty Vaasassa edellisen kerran 60 vuotta sitten.

- Olemme erittäin iloisia siitä, että saamme järjestää juhlan juuri tänä juhlavuonna, Fellman toteaa.

 

Asioilla on taipumus selvitä

Vaasan juhlatoimikunnan puheenjohtaja, entinen kirkkoherra Tuomo Klapuri näkee herättäjäjuhlat hienona mahdollisuutena sekä seurakunnan työntekijöille että seurakuntalaisille tehdä jotakin erilaista, tehdä asioita yhdessä.

- Seurakunnassa puhutaan paljon vapaaehtoistyöstä. Herännäisyys on maallikkoliike, ja herättäjäjuhlilla puheita pitävät sekä piispat että maallikot, miehet ja naiset. Tässä voisi hakea oppia muuhunkin seurakuntatyöhön: mitä muutakin voisimme tehdä yhdessä?

Myös Klapuri kiittelee erinomaista yhteistyötä kaupungin suuntaan ja toteaa juhlavalmistelujen aikana oppineensa, että asioilla on taipumusta selvitä.

Samaa mieltä on pääsihteeri Alma Tuiskula.

- Kun menimme viime vuonna Seinäjoen juhlille, luulimme tietävämme, mitä ollaan tekemässä, mutta ehkä on armollista ettei kaikkea tiedä! Kaikki on todella aina tavalla tai toisella järjestynyt, vaikka joka päivälle riittää jokin täysin yllättävä ratkaistava asia. Se on synnyttänyt nöyryyttä asioiden edessä.

Tuiskula kertoo, miten mahtavaa on ollut huomata, että eri toimikuntiin kootut, toisilleen vieraat ihmiset ovat alkaneet toimia yhdessä.

- Vastaavaa sekoittumista voi parhaassa tapauksessa tapahtua myös oheisohjelmissa, sillä Football Cup osuu samalle viikonlopulle, Christina Knookala huomauttaa.

 

Kaksikielistä ohjelmaa

Vaasan herättäjäjuhlat ovat historian ensimmäiset, joilla on myös ruotsinkielinen tunnus.

- Myös ruotsinkielistä ohjelmaa on enemmän kuin koskaan, muistuttaa Tuomo Klapuri. 

- Tämä on vaasalainen näkymä herättäjäjuhlille, erityisesti oheisohjelmassa näkyy vaasalaisuus, täkäläisyys, ruotsinkielisyys.

Kjell Fellman toteaa olleen alusta asti selvää, että kun Vaasa on kaksikielinen kaupunki, ja seurakuntayhtymään kuuluu sekä ruotsin- että suomenkielisiä seurakuntia, myös ohjelmassa pitää näkyä ruotsin kieli.

- Yleensä herättäjäjuhlilla on puhumassa juhlapaikkakunnan hiippakunnan piispa, mutta nyt piispoja on kaksi: Lapuan ja Porvoon piispat, Alma Tuiskula toteaa.

Ilmeisesti kyseessä on ensimmäinen kerta, jolloin Porvoon piispa puhuu herättäjäjuhlilla, kun Bo-Göran Åstrand menee puhujakatokseen lauantain iltaseuroissa.

Tuomo Klapurilla on yksi toive.

- Jos ehdin, menen Vaasan kirkkopuistoon perjantaina illalla, kun Vaasa Brass soittaa Siionin virsiä Vaasan kirkon tornista.

 

LISÄTIETOJA:

• Medialle julkaisuvapaat kuvat ovat osoitteessa https://herattajajuhlat.fi/mediakuvat2024
• Tiedotteet medialle osoitteessa https://herattajajuhlat.fi/tiedotteet2024
• Median infosivu osoitteessa www.herattajajuhlat.fi/media2024
• Vaasan herättäjäjuhlien seurapuheet ovat luettavissa ja kuunneltavissa osoitteessa https://herattajajuhlat.fi/seurapuheet2024 seurojen jälkeen.

HERÄTTÄJÄJUHLIEN AIKANA JÄRJESTETÄÄN YKSI MEDIATILAISUUS:

• Su 7.7.2024 klo 13.00 juhlakentän etuosassa juhlavastuun siirto Vaasasta Saloon. Herättäjäjuhlien viestikapulana toimiva N. G. Malmbergin lähetyslipas luovutetaan eteenpäin. Mukana Herättäjä-Yhdistyksen, Vaasan herättäjäjuhlien 2024 ja Salon herättäjäjuhlien 2025 edustus.
• LISÄKSI ohjelmaa ja mahdollisuus haastatteluihin juhlatorin Torikojulla (www.herattajajuhlat.fi/torikoju2024), mm. lauantaina 6.7. Herättäjä-Yhdistyksen uutuuskirjojen tekijät: klo 11.40 Jaana Sahamies kertoo kirjastaan Hiljaisuuden oppilaana, klo 12.00 nuori taiteilija Miia Koivulampi kertoo kertomuskokoelman Sylitarinoita – Liisan ja Jussin seikkailut kuvittamisesta, klo 12.30 Pauli Löija kertoo kirjastaan Kehnon miehen postilla ja klo 15.05 Tapio Seppälä kertoo uudesta kirjastaan Sielusta sieluhun (kustannettu Herättäjä-Yhdistyksen ja Väyläkirjojen yhteistyönä)

VERKOSSA

• herattajajuhlat.fi
• www.facebook.com/herattajajuhlat
• Instagram: herattajajuhlat
• YouTube: www.youtube.com/herattajajuhlat

LYHYESTI

Herännäisyys on yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisäisistä herätysliikkeistä. Siinä korostetaan ihmisen pienuutta Jumalan edessä ja tasavertaisuutta toisen ihmisen rinnalla. Armo kuuluu kaikille. Tunnusomaista herännäisyydelle ovat seurat, eli lyhyistä puheista ja säestyksettä veisattavista Siionin virsistä muotoutuvat hengelliset tilaisuudet. Liikkeen palvelujärjestönä toimii Herättäjä-Yhdistys, jonka päätoimipaikka on Lapualla. www.h-y.fi

Herättäjäjuhlat ovat yhdet suurimmista hengellisistä kesäjuhlista Suomessa. Ne järjestetään aina paljaan taivaan alla ja pääasiassa talkoovoimin. Juhlien ohjelmassa on seuroja, veisuita, konsertteja ja muita tapahtumia. www.herattajajuhlat.fi

Seuraavat herättäjäjuhlat on tarkoitus pitää 2025 Salossa, 2026 Ylivieskassa ja 2027 Iisalmessa.