|
|
Kaupunginjohtaja Erkki Strömmer, Kiuruvesi
Hyvät herättäjäjuhlavieraat! Kiuruveden kaupungin puolesta toivotan teidät sydämellisesti tervetulleeksi Kiuruvedelle ja tänne herättäjäjuhlille. Kiuruveden kaupungille on ollut mieluisa tehtävä olla mukana herättäjäjuhlien järjestelyissä yhdessä Herättäjä-Yhdistyksen ja Kiuruveden seurakunnan kanssa.
Kiuruveden kunta on perustettu vuonna 1873. Kaupungiksi Kiuruvesi muuttui vuonna 1993. Meitä kiuruvetisiä on noin 9300, joista kuutisen tuhatta asuu tässä keskustassa ja kolmisen tuhatta laajalla haja-asutusalueella. Tänä päivänä puhumme mielellämme maalaiskaupungista, jolla haluamme korostaa omaleimaisuuttamme keskellä Maaseutu-Suomea.
Kiuruvesi sijaitsee täällä Savon ja Pohjanmaan rajamailla. Sodan jälkeen tänne asutettiin noin kaksituhatta siirtolaista Karjalasta, mikä toi mukanaan ortodoksisuuden ja karjalaista vilkkautta näille seuduille. Tällä eri kulttuurivaikutteiden kohtaamisella on ollut monella tapaa myönteinen ja rikastuttava vaikutus.
Kautta historian Kiuruveden vahvuus on ollut voimakas maatalous, joka on viime vuosina vain vahvistunut. Maidon ja lihantuotannossa olemme valtakunnan kärkeä. Isot robottinavetat ja lihakarjayksiköt ovat tätä päivää. Myös pienempien tilojen merkitys tuotannossa on suuri. Teollisuus on täällä pienyritysvaltaista. Toki täällä toimii muutama suurempikin yritys. Niin yksityiset kuin julkiset palvelut työllistävät merkittävästi. Kaupungin palveluvarustus on monipuolinen ja kattava. Talouden olemme pitäneet hallinnassa tiukoista ajoista huolimatta.
Vasta uusitun kaupunkistrategian mukaan Kiuruvesi haluaa olla kehittyvä yläsavolainen kaupunki, joka korostaa luonnonmukaisuutta, ekologisuutta, eettisyyttä ja kestävää kehitystä. Jatkamme itsenäisenä kaupunkina, mutta teemme laaja-alaista yhteistyötä Ylä-Savon muiden kuntien kanssa. Ylä-Savo on selkeä työssäkäynti- ja asiointialue. Vahvistamme elinkeinopohjaamme panostamalla metsään ja bioenergiaan sekä vahvistamme edelleen asemaamme maidon ja lihan tuotannossa. Meille on tärkeää lähiruoka. Edistämme myös väestön hyvinvointia turvaamalla kaupunkilaisten palvelut.
Herännäisyydellä on Kiuruvedellä pitkä perinne. Nyt vietettävät herättäjäjuhlat ovat jo kuudennet. Ensimmäiset herättäjäjuhlat Kiuruvedellä olivat vuonna 1889 Niemiskylässä Heikki Niskasen Kukkura-nimisessä talossa. Herännäisyyden historia Kiuruvedellä alkaa kuitenkin jo 1800-luvun alkupuolelta, jolloin historiakirjojen mukaan Kiuruveden pohjoisessa sijaitsevassa Lapinsalon kylässä kuudennusmies Heikki Pikkaraisen talossa järjestettiin ensimmäiset seurat. Vaikka Kiuruveden taajamasta ei Lapinsaloon tuolloin vielä ollut tietäkään, oli melko luonnollista, että herätys alkoi juuri sieltä. Kylän läheltä kulki Iisalmi-Oulun tie, jota kautta vaikutteita tuli eri puolilta.
Myöhemmin täällä ovat vaikuttaneet monet herännäisyydestä tunnetut nimet: muun muassa Malmivaarat. Simojoet, Aku Räty ja viimeksi tänä keväänä Taivaan kotiin siirtynyt rovasti Viljo Porkola. Wilhelmi Malmivaara toimiessaan Kiuruveden pitäjänapulaisena perusti Hengellisen Kuukauslehden vuonna 1888.
Herännäisyys on ollut syvänä pohjavirtana kautta historian Kiuruveden ja kiuruvetisten elämässä. Se on antanut elämälle suuntaa ja tarkoitusta. Erilaisista poliittisista näkemyksistä riippumatta usko Taivaan Isän johdatukseen on kantanut ja yhdistänyt vaikeina aikoina. Myös hyvästä on noussut kiitos sinne minne se kuuluu. Se on ollut arjessa olevaa uskoa ilman sen suurempia korostuksia.
Tämänkertaisten juhlien tunnus ja rukous ”Valaise varjot tiemme” on myös tänä päivänä ajankohtainen. Elämme melkoisessa epävarmuudessa ja näkymät tulevaisuuteen ovat osin sumuiset. Globaalin talouden meneillään olevat kriisit heijastuvat yllättävän nopeasti näillekin kolkille. Markkinavoimien aiheuttamat paineet ja keskittymispyrkimykset saavat meitä kysymään, miten elämisen ehdot täällä kehittyvät. Kiuruvedellä uskotaan kuitenkin vahvasti tulevaisuuteen. Perustaa luo maatalouden voimakas kehittyminen: ruokaa tarvitaan aina. Hyvät julkiset palvelut luovat arjen turvaa ja elämän eväitä; monenlainen yritystoiminta työtä ja toimeentuloa.
Mutta tarvitaan myös vahva henkinen ja hengellinen pohja. Rovasti Viljo Porkola totesi eräässä lehtihaastattelussa miettiessään viestiä nuoremmalle polvelle seuraavasti: ”Oi voi, se on niin vaikea sanoa sillä tavalla, että se vetoaisi”. Hetken miettimisen jälkeen hän jatkaa: ”Me tarvitsemme Jeesusta Kristusta Vapahtajaa, tänään, huomenna ja iankaikkisesti”.
|
|
