Herättäjä-Yhdistys | Kiuruveden seurakunta | Kiuruveden kaupunki
Sivukartta ja haku | Tekstikoko
Etusivu
Juhlainfo
Ohjelma
Talkoot
Uutiset
Kuvat
Jutut
Kiitosseurat 19. syyskuuta
Kiuruveden juhlista paljon hyvää palautetta
Kiitos herättäjäjuhlista
Herättäjäjuhlia purettiin helteessä
Herättäjäjuhlilla kannettiin huolta lapsista ja nuorista
Rauhalliset ja hyväntuuliset juhlat
Päätösseuroissa sanottua
Juhlakansa on suosinut kasvisruokaa
Perheiden ja nuorten konserteissa mukavasti väkeä
Herännäisvaikuttajien muisto elää vahvana
Sunnuntain aamuseuroissa sanottua
Nettiradion suosio yllätti juhlajärjestäjät
Yöpuari ihastutti
Iltaseuroissa sanottua
Jukka Perko tekee virsistä huittislaisia tulkintoja
Siionin virret ovat osa suomalaista rukousta
Juhlilla myös lauletaan ja soitetaan talkoilla
Lähetysseuroissa sanottua
Herishiiri löysi lapsensa ja aarteet
Körttipaidat välittävät herännäisyyden henkeä
Salmiakki on ykkönen!
Arkipuku on nyt juhlapuku
Päiväseuroissa sanottua
Varjoissakin on valoa lasten työpajoilla
Sepän pajasta eväitä mukaan
Herättäjä-Yhdistyksen silmäterä nuorisotyö
Kansainvälistä työtä kaukana ja naapurissa
Lauantain aamuseuroissa sanottua
Lapset ja veisuut avasivat herättäjäjuhlat
Aattoseuroissa sanottua
Körttikansa juhlii jälleen juurillaan
Juhlat muuttavat Kiuruveden liikennettä
Iltavirsi korkeuksista
Talkooseuroissa sanottua
Helle juhlajärjestäjien haasteena
Ruuvien lajittelua ja tarjottimien pesua
Juhla-alue valmiina - vielä mahtuu talkoisiin
Risti kohosi korkeuksiin
Körttiradio vie juhlat koteihin
Väkimäärä lasketaan yhteisesti sovitulla tavalla
Yleinen liputus herättäjäjuhlien aikana
Porkolan kirjat yhtenä teoksena
Runsas kulttuuriohjelma
Kirjat ja kuvat kertovat
Tenavakirkon pikkuenkelit tuovat valoa varjoihin
Herättäjäjuhla-alueen rakentaminen alkoi
Herättäjäjuhlien liikenne tuo 5000 henkilöautoa
Talkootoimisto Vanhalle Säästöpankille
Alttarin risti sama kuin vuoden 1981 juhlilla
Iisalmessa tarjolla asuntolamajoitusta
Suvaitseva ja tuttu ilmapiiri viehättää
Lisää talkoolaisia ja kotimajoitusta
Körttishaaleja yötä päivää
Kääriäinen yksi puhujista
Reilun kaupan kahvia
Kotimajoituspaikkojen ja talkoolaisten keruu alkaa
Vieraita Nivalasta
Väinö Malmivaaran virsiä
Koti- ja yhteismajoitus Kiuruveden "brändi"
Kangashuivi syrjäyttää kertakäyttömyssyn
Marjakeräys yli odotusten
Körttishaali ihastutti
Juhlat "valtava palapeli"
Kuusi rekkaa Seinäjoelta
Juliste, nettisivut ja Juhlaviesti valmiit
Nimikkoshaali muistoksi
Siionin virret uudistuvat
Juhlatunnus julki
Siionin virsien uudistamisen historia
Tiedotusvälineet
Juhlat mediassa
Seinäjoki ja Oulu
Juhlaviesti
Palaute
Yhteystiedot
Tiemme
Herättäjä-Yhdistys
Kuuntele Körttiradiota
MP3, 128kbps
OGG Vorbis, 128kbps
Katso radiotaajuudet

Kokeile linkkejä! Ne toimivat hiukan eri tavoin eri selaimilla.

Siionin virsien uudistamisen historia

Siionin virsien historia maassamme alkaa vuodesta 1790, jolloin Jalasjärven kappalainen Elias Lagus suomensi Tukholman herrnhutilaisten vuosina 1743–45 julkaiseman laulukirjan Sions Sånger. Suomenkieliset virret poikkesivat ruotsalaisista esikuvistaan vain vähän; muutamia säkeistöjä Lagus jakoi kahdeksi tai yhdisti yhdeksi, niin että virsiä oli lopulta 223. Sävelmiä ei omaksuttu Ruotsista, vaan Lagus valitsi kuhunkin virteen sopivan koraalin vuoden 1702 koraalikirjasta.

Samana vuonna 1790 ilmestyi Antti Achreniuksen ja Pentti Jaakko Ignatiuksen toimittamaksi otaksuttu kokoelma Halullisten Sieluin Hengelliset laulut. Siinä oli alun perin vain 26 laulua, mutta sitä laajennettiin pitkin 1800-lukua lähinnä arkkiveisuilla, joista monet olivat Abraham Achreniuksen käsialaa.

Näihin kokoelmiin pohjautuen Wilhelmi Malmivaara toimitti 1890-luvulla Siionin virret osana herännäisyyden raitistamiskampanjaansa. Ensimmäinen vihko, 44 virttä, ilmestyi 1891 ja valmis 158 virren kokoelma 1893. Malmivaara ei vain kielellisesti uudistanut, vaan voimakkaalla kädellä uudelleenrunoili monet virret herännäisyyden teologiaan sopiviksi. Myöhemmin Malmivaara laajensi kokoelmaansa (Lisävirsiä I) vuosina 1894 ja 1901 muutamalla virrellä ja liitti lopuksi vuonna 1910 kokoelmaan oman virtensä ”Oi Herra, jos mä matkamies maan”. Virsien määräksi tuli tällöin 167.

Seuraveisuun käytäntö johti pikku hiljaa siihen, että pitkistä virsistä käytettiin vain niiden loppuosaa ja alkusäkeistöt jäivät lähes käyttämättömiksi. Sen vuoksi pisimmät virret jaettiin numerojärjestystä muuttamatta a-, b- ja c-osiin vuonna 1932. Vuonna 1938 kokoelman loppuun liitettiin Lisävirsiä II, joka sisälsi herännäispappien, varsinkin Wilhelmi ja Väinö Malmivaaran virsiä.

1960-luvun alussa päätoimikunta antoi jäsenelleen Eemil Ponsimaalle tehtäväksi uudistaa hyvin varoen tekstiä. Ponsimaan laatima ehdotus ei kuitenkaan miellyttänyt päätoimikuntaa, vaan se hylättiin. Tämän jälkeen uudistusta toteuttamaan perustettiin toimikunta, jonka puheenjohtaja Jaakko Haavio teki päätyön virsien uudistamisessa. Myös Herkko Kivekkään osuus oli merkittävä. Vähän käytettyjä virsiä poistettiin, kokoelmaa laajennettiin uusilla virsillä, tilapäisnumerointi a-, b- ja c-merkintöineen poistettiin ja monet pitkät virret jaettiin useaksi lyhyemmäksi virreksi. Työ valmistui 1971 ja Siionin virsien nykyinen laitos otettiin käyttöön kesällä 1972.

Päätoimikunta päätti vuonna 1994 lähteä hakemaan uusia ja käyttökelpoisia virsitekstejä. Ehdotuksia kertyi lähes 700, joista päätoimikunnan nimeämä tekstityöryhmä valitsi 102 virsirunoa. Uusien aiheiden rinnalla oli tavoitteena löytää myös uusia sävelmiä. Ehdotuksia tuli yhteensä lähes 500, joista päätoimikunnan nimeämä sävelmätyöryhmä valitsi yhteisveisuuseen sopivimmat. Veisuut -kokoelma ilmestyi sävelmistön osalta vajaana vuonna 2000 ja täydennettynä vuonna 2001. Musiikkitoimikunnan nimeämä Veisuut-työryhmä aloitti syksyllä 2003 työskentelynsä uusien virsien valitsemiseksi kokoelman ehdotusten joukosta. Samassa yhteydessä Siionin virsiin liitettiin myös muutamia virsiä vuosien 1701, 1938 ja 1986 virsikirjoista. Työn tuloksena otettiin kesällä 2005 käyttöön Siionin virsien lisävihko. Siionin virsien kokonaismäärä nousi 314:an.

Siionin virsien ensimmäinen neliääninen nuottipainos ilmestyi Wilhelmi Malmivaaran ja Mikael Nybergin toimittamana vuonna 1895. Sävelmät olivat lähinnä Malmivaaran Pohjois-Savosta muistiin merkitsemiä. Seuraava, J.H. Koiviston vuonna 1915 toimittama laitos sen sijaan sisälsi eteläpohjalaisia toisintoja. Sen toinen painos ilmestyi vuonna 1921 Kustaa Penttilän osittain korjaamana ja uudelleen sovittamana. Penttilä toimitti myös Siionin virsien ensimmäisen yksiäänisen nuottipainoksen vuonna 1925. Vuonna 1949 ilmestyi Ilmari Krohnin ja 1958 Väinö Maunumaan sovittama neliääninen nuottipainos. Siionin virsien uudistamisen jälkeen neliäänisen nuottipainoksen toimitti Erkki Tuppurainen vuonna 1976. Herättäjä-Yhdistys on julkaissut 1960-luvulta lähtien Siionin virsien erilaisia kuorosovituksia Veisatkaa vuoroin -vihkoina, joita tähän mennessä on ilmestynyt 11 kappaletta.



Suurenna tekstiä Oletuskoko Pienennä tekstiä Sivun alkuun tulosta sivu