|
 | Herättäjä-Yhdistyksen silmäterä nuorisotyö |
  
|
Herättäjä-Yhdistyksen silmäterä nuorisotyö
|
| Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Rönkä ja toiminnanjohtaja Simo Juntunen. Kuva: Liisa Kudjoi. |
|
| Nuorten yökahvilan iloisessa meiningissä Elli-Noora Aila Lapualta ja Maaria Kuoppala Nurmosta. Kuva: Joonas Tikkanen. |
|
|
Kaikkien kansaliikkeiden ja uskonnollisten yhteisöjen on oltava valppaana. Tätä mieltä on Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Rönkä.
Hänen mukaansa lasten ja nuorten kristillinen kasvatus haluttaisiin siirtää kokonaan pois yhteiskunnalta.
Huolestuttavaa on se, että monille vanhemmillekin alue on vieras. Siinä kohtaa Herättäjä-Yhdistys haluaa olla mukana tukemassa koteja lasten ja nuorten kristillisessä kasvatuksessa. Suuri kysymys onkin löytää oikeanlaiset toimintatavat kasvatustyöhön.
– Körtit toimivat yhteistyössä paikallisten seurakuntien kanssa. Mitään omaa erityistä oppia ei ole, vaan toimimme seurakuntien sisällä, sanoo Rönkä.
Hän kuvaa körttisyyden silmäteräksi nuoriso- ja opiskelijatyötä. Kristillisyys antaa voimaa elää tätä puutteellista ja vaivanalaista elämää.
Körttisyys kiteytyy puheenjohtajan mukaan lyhyiden seurapuheiden ja virsien vuoropuheluun. Jokainen voi ehdottaa virttä, joka voi sopia joko puheeseen tai usein myös omaan elämäntilanteeseen.
– Körttivirsiä on kuvattu kriisiajan virsiksi. Kriisi on tietysti tässä monimerkityksinen. Itse asiassa psalmit on samanlainen kriisiajan virsikirja, vaikkakin vanhempi, Rönkä hymyilee.
Historian paras tilinpäätösHerättäjä-Yhdistyksen talous- ja toimintaedellytykset ovat puheenjohtajan mukaan tällä hetkellä hyvät. Vuosikokouksessa hyväksytty tilinpäätös oli historian parhain. Tärkeänä osana plussaa oli Tampereelta tullut yli puolen miljoonan euron testamenttilahjoitus. Ilman sitäkin tilinpäätös olisi ollut 50 000 euroa positiivinen.
Yhdistyksen talous lepää pitkälle tukijoiden varassa. Heidän osuutensa tuloista on peräti 66 prosenttia, herättäjäjuhlat 10 prosenttia, kustannustuotteiden 10 prosenttia ja ulkopuolinen rahoitus 4 prosenttia.
Rippikoulut ovat erityisen suosittuja ja niihin tullaan eri puolilta maata. Rippikoulutyön arvostuksesta kertoo Röngän mukaan myös se, että rippikoulun ammattilaiset eli papit ja piispat lähettävät lapsensa Aholansaareen.
Herättäjä-Yhdistyksen virallinen jäsenmäärä on vain 6100, vaikka kesän päätapahtumaan eli herättäjäjuhlille kokoontuu vuosittain 30 000-40 000 ihmistä. Tämä kertoo liikkeen olemuksesta: liepeillä liikkuu paljon väkeä , mutta sitoutuminen jäsenyyden kautta on ollut aina vähäistä. Toisaalta monet ovat mm. taloudellisesti hyvinkin sitoutuneita kannattajia, vaikka eivät ole jäseniä.
Rönkä pitää tärkeänä, että juhlia järjestetään myös eteläisessä Suomessa. Sinne on muuttanut paljon väkeä vahvoilta körttialueilta. Kiinnostusta tuntuu olevan muutenkin, esimerkiksi Espoossa oli mukana juhlakansaa, jolla ei aikaisemmin ollut mitään kosketusta herännäisyyteen.
Herättäjä-Yhdistyksen työssä tärkeässä osassa ovat paikallisosastot ja 11 aluetta, joita hoitaa kahdeksan aluesihteeriä. Työntekijöitä yhdistyksellä on 19, joista kolme nuoriso- ja opiskelijatyössä.
Vuosikokous valitsi päätoimikuntaan Marjatta Pulkkisen Kiuruvedeltä, Taina Mannisen Kajaanista, Mauno Nivalan Lahdesta ja Antti Vanhasen Lappeenrannasta. Nykyinen puheenjohtaja Kaisa Rönkä Kotkasta ja Aaro Marjakangas Toholammilta ovat toimineet päätoimikunnassa neljä kautta eivätkä voi enää jatkaa. Päätoimikunta valitsee ensi vuoden alussa keskuudestaan uuden puheenjohtajan.
Liisa Ängeslevä
10.7.2010
|
|
