|
 | Siionin virret ovat osa suomalaista rukousta |
  
|
Siionin virret ovat osa suomalaista rukousta
|
| Samuli Korkalainen, Ulla Tuovinen, Simo Juntunen ja Wille Riekkinen kertovat Siionin virsien uudistuksesta. Kuva: Tapio Romppainen. |
|
| Kuva: Sanna Krook. |
|
|
Siionin virret uudistettiin kokonaisuudessaan vuonna 1973 käyttöön otetulla versiolla. Viisi vuotta sitten otettiin mukaan lisävihko. Nyt virsiä on kaiken kaikkiaan 314, mitä päätoimikunnan asettama uudistamistoimikunta (SVUT) pitää aivan liian suurena määränä.
Toimikuntaan kuuluvat puheenjohtajana Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen, yhdistyksen musiikkisihteeri Samuli Korkalainen, SVUT:n sävelmäjaoston sihteeri, rehtori Jukka Hautala, tekstijaoston puheenjohtaja, Kirkkohallituksen musiikkisihteeri Ulla Tuovinen sekä kirjailija Kaisa Raittila kielen ja runouden asiantuntijana.
Nyt ensimmäisessä vaiheessa olevan uudistuksen lähtökohta on, että osa virsistä uudistetaan itsenäisinä virsinä, osa virsistä yhdistetään, mukaan otetaan mahdollisesti uusia virsiä ja osa ”pannaan hyllylle” mahdollisesti myöhemmin uudistettavaksi.
Samuli Korkalaisen mukaan lopullisessa, uudistetussa, kotihartauden tarpeiksi tehdyssä Siionin virsissä olisi noin 250 virttä. Jonkinlaisena aikataulun takarajana on vuosi 2014, mutta Simo Juntusen mukaan pääasia on, että työ tehdään huolella ja herännäisyyden sydänääniä kuunnellen, ei niinkään, että työ valmistuu tiettynä päivänä ja tiettynä vuonna.
Virsien veisaajilta toivotaan palautetta sekä kirjeitse että sähköpostitse nyt käytössä olevasta kokoelmasta.
– Suusanallisesti olemme saaneet aika paljonkin palautetta, mutta toivomme palautetta kirjallisesti. Sitä on vielä tullut valitettavan vähän. Palautteen voi lähettää mm. osoitteeseen Herättäjä-Yhdistys, Ratakatu 1 a 3, 00120 Helsinki tai verkko-osoitteessa, selvitti Samuli Korkalainen.
Osa suomalaista rukouselämääPiispa Wille Riekkisen mukaan virret ovat usein nousseet kriiseistä ja vaikeista ajoista.
– Siionin virret ovat kuvastaneet aina suomalaisten elämäntuntoja. Ne ovat kannatelleet suomalaisia ja opettaneet kansan myös itkemään. Ne ovat erottamaton osa suomalaista rukouselämää, Riekkinen totesi.
Musiikkisihteeri Ulla Tuovinen totesi, että Siionin virret ovat tunteita herättäviä, mutta ei tunteilua. Tämä linja halutaan säilyttää myös uudistuksen myötä.
Uudistuksen tarpeellisuutta perusteltiin sillä, että ymmärretyksi tuleminen on tärkeintä. Nykyisessä versiossa on ilmaisuja, jotka eivät avaudu tarkoitetulla tavalla nykyihmisille.
— Teemme uudistusta tuleville veisaajille, Juntunen kiteytti. Tärkeää on myös osoittaa, että virsirunoilun tarve ja taito eivät ole jääneet 1700-luvulle vaan se taito elää yhä ja siihen tunnetaan tarvetta.
Jotkut lisävihkon sävelmät ovat saaneet kritiikkiä siksi, että niistä tuntuu puuttuvan ”körttiläisyyden poljento ja sydämen lyönnit”. Ne ovat kuin minkä tahansa hengellisen liikkeen lauluja. Sävelmiin ei tietenkään kukaan sivullinen voi puuttua, jos taiteilija vielä elää, sen paremmin kuin sanoituksiinkaan. Sen tekee taiteilija itse, jos katsoo sellaisen muutoksen tarpeelliseksi.
Varpu Vilkuna-Uusitalo
10.7.2010
Lue myös:
Siionin virsien uudistamisen historiaa
|
|
