Mitkä herättäjäjuhlat?
Herättäjäjuhlien juhlakenttä on aina taivasalla. Kuva: Anssi Anttonen.
Herättäjäjuhlat ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toiseksi suurimmat hengelliset kesäjuhlat,, joka järjestetään aina eri paikkakunnalla.
Ensimmäiset herättäjäjuhlat järjestettiin Ylistarossa, Juho Malkamäen talossa, vuonna 1893. Ne muodostuivat vuotta aiemmin perustetun kustannusosakeyhtiö Herättäjän vuosikokouksen ympärille. Sittemmin juhlat on järjestetty vuosittain eri puolilla Suomea sotavuosia 1941 ja 1944 lukuunottamatta. Nivalan juhlat ovat siis järjestyksessä 125.
Juhlajärjestelyt
Juhlat vietetään säästä riippumatta taivasalla, juhlakentällä. Kentälle on rakennettu noin kuusi kilometriä penkkejä ja niiden tuntumaan ruoka- ja kahvipisteet, vessat ja juhlatori.
Juhlajärjestelyistä vastaavat juhlapaikkakunnan kunta, seurakunta ja Herättäjä-Yhdistys. Järjestelyt toteutetaan pääosin talkoovoimin, ja kaikkineen talkoolaisia tarvitaan noin 1500.
Juhlien ohjelma
Ohjelman perusrunkona ovat seurat. Noin tunnin mittaisissa seuroissa vuorottelevat lyhyet puheet ja virret, joita veisataan säestyksettä heränneiden omasta Siionin virret -nimisestä virsikirjasta. Nilsiän juhlilla 2017 otettiin käyttöön Siionin virsien uudistettu laitos. Seurojen lisäksi juhlilla on oheisohjelmaa lapsille ja nuorille sekä mm. erilaisia tapaamisia, konsertteja jne.
Juhlien kohokohtia ovat lauantain päiväseurat, sunnuntain jumalanpalvelus ja sunnuntain päätösseurat. Päätösseurojen viimeisen puheen lopuksi juhlaväki vaipuu polvirukoukseen, jonka jälkeen noustaa seisomaan ja veisataan kiitosvirsi Herraa hyvää kiittäkää.
Välittömästi virren jälkeen juhlavieraat auttavat juhlien purkutalkoissa kantamalla penkkilaudat ja niiden metalliset jalkapukit pinoihin kuljetettaviksi seuraavan vuoden juhlapaikkakunnalle.