Körttipukujen tarinoita
Teksti ja kuvat: Tuula Tarvainen
Marja-Liisa ja Toivi Piiroinen saapuivat juhlille Varkaudesta.Maijan puku on hänen itsensä valmistama 18 vuotta sitten herättäjäkaavojen mukaan. Maija muisteli, että tuolloin kaavojen viikkovuokra oli 50 markkaa.Maija käyttää pukua valtakunnalisse Herättäjä-Yhdistyksen kuorossa ja Leppävirran virsikuorossa. Hän on käyytänyt pukua myös hautajaisissa ja paikallisissa siioninvirsiseuroissa. Hän Isänsä oli aikoinaan maallikkopuhuja, puhumalla julisti. Maija jatkaa perinnettä veisaamalla.
Körttipuvusta ja sen historiasta voi lukea lisää Herättäjä-Yhdistyksen sivuilta.
Miia ja Anni Nortunen, Seinäjoki
Miia, 14 v., on pukeutunut isosiskonsa Hennan kahdeksan vuotta sitten valmistamaan pukuun. Henna oli halunnut rippivuonna puvun itselleen ja äiti innostui lähtemään Hennan kanssa puvun valmistuskurssille. Viikonloppukurssi pidettiin Lapualla Vanhan-Karhumäen kristillisessä kansanopistossa. Opettaja tilasi villakreppikankaat pukuihin Ruotsista. Puvut tehdään aina mittatilaustyönä, ja kaavoja saa vuokrata Herättäjä-Yhdistyksestä.
Anja ja Matti Toivonen Salo.
Anja ja Matti Toivonen osallistuivat ensimmäistä kertaa mielenkiinnosta herättäjäjuhlille 2012 Isossa-Kyrössä, ja he oivalsivat, että herännäisyys on heidän juttu. Körttipuvun metsästys alkoi siitä ja Matin puvun räätäli löytyi lopulta Kuopiosta. Matti hommasi vaimolleen kaavan ja kankaan ja heidän luotto-ompelija Salosta valmisti Anjan puvun. Matin mielestä miesten körttipuku on tyylikkäimpiä miesten pukuja, miehen käyttävät kansanpukuja aivan liian vähän. Matti käyttää kansanpukua paljon, niin hautajaiset, häät kuin herättäjäjuhlat. Matti sanoo, että hänet puetaan pukuun, kun hänet pistetään arkkuun, ja puvun tarinan loppuu siihen.
Meri Toivanen ja Leo Tuominen, pääkaupunkiseutu
Meri Toivanen ja Leo Tuominen teetättivät körttipuvut yhdessä vuonna 2017. Innottin pukujen hankintaan oli heidänhäät. He halusivat tulla vihityksi körttipuvuissa. Leo kertoo tutustuneensa körttiläisyyteen vaimonsa kautta ja kokeneensa syvästi hengellisen körttiläisyyden. Merillä on körttisuku taustalla. Tämän körttipuvun kautta Meri on käsitellyt omaa taustaansa ja historiaansa. Pukujen käyttäminen on heille itseilmaisua, perinnettä ja herännäisyyden jatkumoa. He myös ilmaisevat puvun käytöllä hengellistä minäänsä.
Salla Savola, Helsinki
Sallan puku on valmistettu hänen mummunsa hääpuvuksi vuonna 1952. Salla haluaa jatkaa tradiota ja hänellä on mukanaan isovanhempiensa hääkuva.
Heikki Mustonen, Tampere
Tamperelainen Heikki Mustonen pohdiskeli mummonsa kanssa viime vuonna Nilsiän juhlilla, mitä körttipuku kansanpukuna edustaa tänä päivänä. Viime vuonna hankitulla puvulla hän haluaa korostaa elämän yksinkertaisuuttaa, ja pieksut hän teetätti tamperelaisella suutarilla tänä keväänä valmistujaisjuhliinsa. Hän kertoo olevansa kirvesmies, työmies, ja tämä körttipuku on työläisen puku hyvällä tavalla, yksinkertainen arkipuku alun perin.
