Mikä meille riittää?
Sotkamon kunnanjohtaja Petri Kauppinen (vas.), papit Erva Niittyvuopio ja Pauliina Kainulainen keskustelivat Antti Lankisen johdolla.
Kuva: Elina Virkkunen
- Meiltä on unohtunut kohtuullisuuden kulttuuri. Kaikkea leimaa hyötyajattelu, jossa asioita tarkastellaan lyhyellä aikavälillä.
Näin totesi pappi ja teologian tohtori Pauliina Kainulainen lauantai-iltana pidetyssä seminaarissa ”Ekologinen vastuu ja ylisukupolvinen ajattelu”.
- Meiltä on unohtunut kohtuullisuuden kulttuuri. Kaikkea leimaa hyötyajattelu, jossa asioita tarkastellaan lyhyellä aikavälillä.
Näin totesi pappi ja teologian tohtori Pauliina Kainulainen lauantai-iltana pidetyssä seminaarissa ”Ekologinen vastuu ja ylisukupolvinen ajattelu”.
Kainulainen muistuttaa, ettei meillä kristittyinä ole oikeutta vetää ajallisesti tai maantieteellisesti rajaa, jonka sisäpuolella voimme kuluttaa ja elää yli varojen.
Sotkamossa kun ollaan, Talvivaara nousi isoon osaan puheissa ja keskusteluissa. Eläkkeellä olevan geologian professori Matti Saarniston mukaan ihminen ja luonto ovat edelleen alisteisia kaivosteollisuuden tavoitteille.
Saamelaisalueelta tuleva pappi Erva Niittyvuopio sanoo, ettei pelkkä kaivoslakien muuttaminen riitä, vaan tarvitaan myös ajatuksen muutos.
Onko lasi puoliksi tyhjä vai täynnä?
Petri Kauppinen pyrkii työssään Sotkamon kunnanjohtajana sitomaan kaivostoiminnan eri näkökulmia yhteen. Hän muistutti, että tieteellisessäkin työssä lopputulokseen vaikuttaa myös tutkijan oma tulkinta.
Piispa Jari Jolkkonen totesi kysymyksen Talvivaarasta hyvin haastavaksi: Miten ihmeessä sovitetaan yhteen Kainuun herkkä ja haavoittuva luonto ja alueen korkea työttömyys?
Kirkossa rukoillaan päättäjille viisautta ja vastuuntuntoa, kuten demokraattisessa maassa tulee tehdä. Meidän on kuitenkin syytä päästä eroon vääränlaisesta alamaisuudesta, joka vaivaa suomalaisia.
- Olemme olleet kauan Ruotsin ja Venäjän vallan alla, mistä kumpuaa luja usko esivaltaan, sanoo Matti Saarnisto.
Yleisöstä nousi kysymys Raamatun Ilmestyskirjan lupaus tulevaisuudesta: Minä näen uuden taivaan ja uuden maan. Korjaako Jumala ihmisen pilaaman luonnon?
Pauliina Kainulainen vastaa, ettei tämä lupaus ainakaan anna ihmiselle oikeuta turmella luontoa.
- Sekä ortodoksinen että katolinen kirkko ottavat vahvasti kantaa ympäristön suojelemisen puolesta, Kainulainen toteaa.
Hän sanoo luomakunnan olevan pyhän Jumalan läsnäolon paikka, ja siksi pyhä. Tämä on kirjattu myös kirkon ilmasto-ohjelmaan.
Pastori Antti Lankinen oli koonnut hyvän seminaarin, jossa ei ollut valmiita vastauksia. Yleisölle tarjottiin erilaisia tulokulmia aiheeseen ja aineksia mietinnän pohjaksi.
Kirjoittaja
Elina Virkkunen