Modernin ja inhimillisen liitto

↑ Kirkon ja kaupungin liitto

- Tämä maailmanluokan kohde on syntynyt tavallaan ”sattumalta”. Siinä vaiheessa, kun kirkkokilpailua käytiin 1950-luvulla, ei ollut vielä idullakaan ajatusta, että vastapäätä tulee laajempi kaupungin hallinto- ja kulttuurikeskus. Kun kaupungin puolella arkkitehtikilpailu käytiin kahdeksan vuotta myöhemmin, Aallon toimisto voitti tämänkin kilpailun.

- Modernistisen 1900-luvun loppupuolen kaupunkisuunnittelun ajatus on, että kootaan rakennukset kulttuuri- ja hallintokeskukseksi. Meillä täällä on jatkumo, missä kirkko yhdistyy
kulttuuri- ja hallintokeskukseen. Tämä on positiivisella tavalla erilainen. Kirkon läsnäolo tekee Seinäjoen Aalto-keskuksesta ihan omanlaisensa.

Kuva: Seinäjoen kaupunki

 ← Aukio ja tilat

- Suurin osa Aallon suunnittelemista kaupunkikeskuksista ei ole toteutettu täydellisesti. Täällä on kaikki rakennettu Aallon suunnitelman mukaan. Tämä on tiivein ja yhtenäisin kokonaisuus, jossa on hyvin keskeistä rakennusten väliset aukiot ja tilat.

- Esimerkiksi merkittävä on lähestyminen Lakeuden Ristiin, kirkkopiha. Se jollakin tavalla houkuttelee kohtaamaan rakennuksen, kun tulee  nurmikentän ylitse. Jos herättäjäjuhlien aikaan täällä käy, suosittelen käymään  seurakuntakeskuksen kattoterassilla ja katsomaan tätä kokonaisuutta.

↑ Modernin ikä

- Nämä kaupungin puolen rakennukset on juuri peruskorjattu. Se on ollut mielenkiintoinen ja opettavainen
polku. Olen oppinut, mitä arvorakennusten vaaliminen vaatii. Pääsimme yhdessä suunnittelijoiden ja käsityöläisten kanssa suunnittelemaan ja testaamaan restaurointitapoja.

- Tällaisessa suojelukohteen säilyttävässä peruskorjauksessa tärkeä mutta haastava kysymys on patinan käsite. Modernissa rakentamisessa suurin osa rakennusmateriaaleista ja osista on jo teollisesti valmistettuja, mutta kyllä moderninkin ikä saa näkyä. Tässäkin kaupungintalon aulassa on kuparipeltejä, joista näkyy, että niihin on useampaan
kertaan kengänkärki osunut. Tammikaiteet ovat käsien kuluttamia. Ne voi antaa olla.

Kuva: Kalle Hiltunen

↑ Työhuone

- Kaupungintalo on valmistunut 1962. Kaupunginjohtajalla oli täällä virka-asunto, josta oli oma kulku suoraan virastoon. Ensimmäinen kaupunginjohtaja on asunut täällä eläkkeelle jäämiseensä saakka. Meidän toimitilamme ovat kaupunginjohtajan vanhassa virkahuoneessa,josta avautuu parveke keskelle Aalto-keskusta.

- Kun minulla käy ulkomaalaisia arkkitehteja vieraana, ei paljon tarvitse valehdella, kun sanon, että minulla on maailman paras arkkitehdin työhuonenäkymä.

Kuva: Kalle Hiltunen

↑ Modernia, mutta inhimillistä

- Aallon rooli modernin arkkitehtuurin historiassa on nimenomaan inhimillistäjänä. Aallon modernismiin rupesi tulemaan 1930-luvulla Suomen omasta rakennusperinteestä ammentavia, inhimillistäviä piirteitä. Modernismia voidaan pitää kylmänä ja teollisena. Aalto kääntyi hyvin nopeasti käyttämään lämpimiä, luonnonläheisiä materiaaleja, kuten puuta ja keramiikkaa. Ja keramiikkaa vielä hyvin savenvaletulla fiiliksellä, kuten Lakeuden Ristin lattiassa.

- Aalto on esimerkki siitä, miten tehdä selkeästi modernia, missä on samalla mittakaavaltaan ja materiaalivalinnoiltaan inhimillisen ote.

Kuva: Kalle Hiltunen

↑ Uusi kirjasto

- Tulin apulaiskaupunginarkkitehdiksi, kun uuden kirjaston arkkitehtikilpailua valmisteltiin vuonna 2007. Siinä pääsi heti syvälle siitä, mikä tämä Aalto-keskus on, mikä on tämän vaikutus kaupunkikuvaan ja miten se tulee ottaa huomioon lähiympäristön rakentamisessa.

- Uudessa kirjastossa on hyvin onnistuttu siinä, miten tuodaan maailmanluokan modernin kohteen lähelle uudisrakennus.

Kuva: Seinäjoen kaupunki