Mikä meille riittää?

- Meiltä on unohtunut kohtuullisuuden kulttuuri. Kaikkea leimaa hyötyajattelu, jossa asioita tarkastellaan lyhyellä aikavälillä.

Näin totesi pappi ja teologian tohtori Pauliina Kainulainen lauantai-iltana pidetyssä seminaarissa ”Ekologinen vastuu ja ylisukupolvinen ajattelu”.

Kainulainen muistuttaa, ettei meillä kristittyinä ole oikeutta vetää ajallisesti tai maantieteellisesti rajaa, jonka sisäpuolella voimme kuluttaa ja elää yli varojen.

Kainulainen on väitellyt ekoteologiasta ja elää sanomaa todeksi toimimalla pohjoiskarjalaisessa Kohtuusliikkeessä.

Saarnisto pelkää ympäristötuhoa

Sotkamossa kun ollaan, Talvivaara nousi isoon rooliin puheissa ja keskusteluissa.  Eläkkeellä olevan geologian professori Matti Saarniston mukaan ihminen ja luonto ovat edelleen alisteisia kaivosteollisuuden tavoitteille.

- Minulla vuosikymmeniä järvisedimenttejä tutkineena ei ole vähäisintäkään epäilystä, etteikö tuho tule, Saarnisto sanoo.

Piispa Jari Jolkkonen totesi kysymyksen Talvivaarasta hyvin haastavaksi: Miten ihmeessä sovitetaan yhteen Kainuun herkkä ja haavoittuva luonto ja alueen korkea työttömyys? Missä tulee vastaan luonnon kestokyvyn raja?

Saamelaisalueelta tuleva pappi Erva Niittyvuopio sanoo, ettei pelkkä kaivoslakien muuttaminen riitä, vaan tarvitaan myös ajatuksen muutos.

Niittyvuopio on kasvanut saamelaiskulttuurissa, jossa on vahva luontosuhde ja luontoa kunnioitetaan.

- Ahkera tyhmyys ei ole iloksi kenellekään, hän sanoo.

Petri Kauppinen pyrkii työssään Sotkamon kunnanjohtajana olemaan välittäjä ja sitomaan kaivostoiminnan eri näkökulmia yhteen. Hän muistutti, että tieteellisessäkin työssä lopputulokseen vaikuttaa tutkijan oma tulkinta.

Riippana vääränlainen alamaisuus

Kirkossa rukoillaan päättäjille viisautta ja vastuuntuntoa, kuten demokraattisessa maassa tulee tehdä. Meidän on kuitenkin syytä päästä eroon vääränlaisesta alamaisuudesta, joka vaivaa suomalaisia.

- Olemme olleet kauan Ruotsin ja Venäjän vallan alla, mistä kumpuaa luja usko esivaltaan, sanoo Matti Saarnisto.

Toisaalta todettiin oleva paljon aktiivisia ihmisiä, yhdistyksiä ja yrityksiä, jotka haluavat talkoovoimin kantaa vastuuta maailmantilasta.

Korjaako Jumala tuhotun luonnon?

Yleisöstä nousi kysymys Raamatun Ilmestyskirjan tulevaisuudenlupauksesta: Minä näen uuden taivaan ja uuden maan. Korjaako Jumala ihmisen pilaaman luonnon?

Pauliina Kainulainen vastaa, ettei tämä ainakaan anna ihmiselle oikeuta turmella luontoa.

Luonto korjaa kyllä vahingot ajan kanssa, mutta siihen voi mennä satoja vuosia, ylisukupolvinen aika.

- Sekä ortodoksinen että katolinen kirkko ottavat vahvasti kantaa maapallon tilan ja ympäristön suojelemisen puolesta, Kainulainen muistuttaa.

Hän sanoo luomakunnan olevan pyhän Jumalan läsnäolon paikka, ja siksi sellaisenaan pyhä. Tämä on kirjattu myös kirkon ilmasto-ohjelmaan.

Pastori Antti Lankinen oli koonnut hyvän seminaarin, jossa ei ollut valmiita vastauksia. Yleisölle tarjottiin erilaisia tulokulmia aiheeseen ja rakennusaineksia mietinnän pohjaksi.

 

Kirjoittaja

Elina Virkkunen, 044 5265 967