Lauantain iltaseurat: ”Myös meitä lapsettomia on täällä paljon”

Lauantain iltaseuroissa helsinkiläinen toimittaja Virpi Väisänen nosti esille aran asian, jota ei hänen mukaansa ole herättäjäjuhlilla juurikaan käsitelty. Hän kertoi omasta lapsettomuudestaan ja miten hän on kokenut raskaiksi ne puheet, joissa perinteinen ydinperhe-elämä korostuu.

Väisänen muistutti, että suuri enemmistö eli 63 prosenttia suomalaisista ei elä lapsiperheessä.

– Kun nyt vilkaisen sinne juhlakentälle, täälläkin rahjustaa iso joukko meitä, jotka emme ole koskaan yltäneet tai emme enää yllä körttiläiseen ydinperheihanteeseen. Kuinka usein heille puheita pidetään?

Väisänen kertoi, että Lapsettomien yhdistys Simpukan arvion mukaan joka viides aikuinen olisi jossain vaiheessa elämäänsä kärsinyt lapsettomuudesta. Hän osoitti sanansa kaikille Mehtimäen pesäpallostadionin penkeissä istuville lapsettomuuttaan sureville.

– Olet maahan lyöty, surusta sekaisin, vihainen ja katkera. Ehkä sinua edes hiukan lohduttaa se tieto, että et ole yksin, meitä on täällä muitakin, Väisänen sanoi.

Kontiolahtelainen tietokirjailija Pauliina Kainulainen puhui yhteisistä kuormistamme: Ennätyshelteistä, jotka kurittavat muutenkin köyhiä maita. Nuorten irrallisuudesta ja yksinäisyydestä. Koronasta. Ukrainalaisten hädästä ja suomalaisten maanviljelijöiden syvästä ahdingosta.

– Itselleni otti voimille sekin, kun kaiken lisäksi tuli uutinen ulkomaalaisen kaivosyhtiön tekemästä suuresta kaivosvarauksesta Kolin lähialueilla. Se merkitsee lisäkuormaa alueen ihmisille — ja myös rakkaat järvemme kuormittuvat, koko ajan.

– Kärsimme ”eksistentiaalisesta ylikuormittumisesta”. On niin paljon tärkeitä asioita, joihin pitäisi ja haluaisikin vaikuttaa. Mutta voimat eivät riitä.

Joensuun herättäjäjuhlien teema on Lohduksi toisillemme. Kainulainen sanoi, että luonto on edelleen suuri lohduttaja.

– Luomakunnassaan Jumala peittelee meidät armoonsa ja siunauksiinsa. Kytkeytyminen maahan merkitsee myös paluuta perusasioihin, luomaan yhdessä tämän ajan kohtuuden kulttuuria. Monilla meistä on edelleen kaikkea mitä tarvitsemme, itse asiassa yllin kyllin. 

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) vaati kristittyjä olemaan Jumalan armon välikappaleita.

– Toivottavasti meidän arvomaailmamme pakottaa toimimattomuuden sijasta toimimaan silloin, kun ihmisiä nimitellään ja syrjitään. Miten merkittävää onkaan, kun joku uskaltautuu nousemaan pystyyn ja sanomaan, että tämä ei ole oikein. Se on niitä hetkiä, joissa lohtu konkretisoituu täydellisesti.

Siionin virsien veisuu on körttiläisyyden ydintä. Sirpa Pietikäinen mainitsi, että hänelle juuri Siionin virsien poljento ja niihin liittyvät sanattomat huokaukset ovat aina olleet syvästi lohdullisia.

Laupeus on suomen kielen kaunein sana. Tämän mielipiteen esitti helsinkiläinen dosentti Vesa Hirvonen.

– Mitä se sitten tarkoittaa? Minä luulen, että se aivan yksinkertaisesti tarkoittaa armoa, armon käymistä oikeudesta.

– Laupeus on niitä asioita, jotka lisääntyvät jaettaessa. Ruokkimisihmeessä leivät ja kalat lisääntyivät, kun Jeesus pani ne jakoon. Laupeus on samanlaista, käytössä lisääntyvää leipää ja kalaa. Ihmisessä, jolle osoitetaan laupeutta, saattaa hyvinkin herätä laupeus. Ja se, joka pystyy osoittamaan laupeutta, pystyy osoittamaan sitä ehkä lisääkin, Hirvonen sanoi.

Matti Siippainen