Teltta on monelle ainut oikea juhlamajoitus
Tekstikoko: -2 -1 0 +1 +2 +3

Teltta on monelle ainut oikea juhlamajoitus

Leena Laurila levittää pressua suojaamaan telttaa sateelta ja paahteelta. (Kuva: Jouko Lassila)

 

Julkaistu 6.7.2012

 

Lauriloille Isonkyrön herättäjäjuhlat ovat 20:nnet.

- Ei olla syntyperäisiä körttejä vaan tällaisia myöhäisherännäisiä, Leena Laurila naurahtaa.

Viime vuoden herättäjäjuhlilla Oulussa Kalevi Laurila kantoi vastuuta kenttäpäällikkönä.

- Herättäjäjuhlissa viehättää kaikki. Kukin saa olla vapaasti sitä mitä on, Leena Laurila sanoo.

- Kukaan ei kysele uskosi perään, ja virret, veisuut ja puheet ovat koskettavia.

Leena Laurila oli ensimmäisillä herättäjäjuhlillaan vuonna 1983.

- Tuntui, että kaikki puhujat puhuivat juuri minulle, Laurila muistelee.

Useimpina vuosina Lauriloiden juhlamajoituksena on ollut juuri teltta. Yksi telttamajoituksen parhaista puolista on kokeneiden juhlakävijöiden mielestä se, että teltta-alue on useimmiten asuntovaunualuetta lähempänä juhlakenttää.


Vain teltassa tunnelma on oikea

Yhden suuren teltan liepeillä pyörii eri-ikäisiä aikuisia ja lapsia. Rontti-koirakin on päässyt sanan kuuloon.

- Tuo on äitini ja tämä pikkuveljeni. Tässä on mieheni ja tämä on poikamme. Teltassa on isäni. Kaikkiaan meitä sisaruksia on seitsemän, Vantaalla asuva Laura-Kaisa Lampela selvittää.

Seitsemän on tämänkertaisia telttamajoittujiakin.

Pirkko ja Jouni Leppäsen lapset ovat kaikki käyneet herättäjäjuhlilla jo äidin vatsa-asukkeina.

- Kaikilla on takanaan herättäjäjuhlia enemmän kuin ikävuosia, Pirkko Leppänen sanoo.

Laura-Kaisa Lampelan mielestä juhlilla parasta on yhdessäolo ja sanan kuuleminen.

Pirkko Leppänen puhuu henkisten voimavarojen täydentämisestä.

Tunnelma lähtee jo majoituksesta.

- Juhlat eivät ole juhlat, jos ei matkassa olla teltalla. Olemme kokeilleet niin vaunua kuin mökkiäkin, mutta ei niissä ole sama fiilis, Jouni Leppänen sanoo.

 

Elina Pajunen

Vilho-Topias tarkkailee juhlavieraita auton katolta äitinsä Laura-Kaisa Lampelan seurassa. (Kuva: Jouko Lassila)