Simo Juntunen, saarna

Saarna pdf-muodossa.

Sunnuntai 4.7.2021
jumalanpalvelus klo 10.00
Simo Juntunen

APOSTOLIEN PÄIVÄ 2021

Mark. 3:13–19

Jeesus nousi vuorelle. Hän käski luokseen ne, jotka hän oli valinnut, ja he lähtivät hänen mukaansa. Nämä kaksitoista Jeesus kutsui olemaan kanssaan lähettääkseen heidät saarnaamaan ja valtuuttaakseen heidät karkottamaan saastaisia henkiä: Simon, jolle hän antoi nimen Pietari, Jaakob Sebedeuksen poika ja tämän veli Johannes, joille hän antoi nimen Boanerges — se merkitsee: ukkosenjylinän pojat — sekä Andreas, Filippus ja Bartolomeus, Matteus, Tuomas ja Jaakob Alfeuksen poika, Taddeus, Simon Kananeus ja Juudas Iskariot, sama, joka kavalsi hänet.

Kauhavalla on tämän viikonlopun aikana vietetty hyvin poikkeuksellisia herättäjäjuhlia. Näistä juhlista tekee poikkeuksellisen, että paikan päälle ei ole voitu normaaliin tapaan ottaa tuhansia juhlavieraita. Juhlat on vietetty lähettämällä juhlien ohjelmaa virtuaalisesti eri kanavien kautta ja ihmisiä on kutsuttu järjestämään pihaherättäjäjuhlia omilla paikkakunnillaan rajoitusten sallimissa rajoissa.

Kauhavan entisen lentosotakoulun alue, missä herättäjäjuhlat piti järjestää, toimi vielä vähän aikaa sitten pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden yhtenä vastaanottokeskuksena. Tänne on lähdetty etsimään suojaa. Täältä on myös lähdetty ja lähetetty etsimään elämän syrjää muulta tai vahvistamaan uskoa, toivoa ja rakkautta toisiin maihin.

Lähettämisestä on pohjimmiltaan kysymys myös tänään vietettävässä apostolien päivässä. Kreikan sana apostoli tarkoittaa lähettiä tai lähetettyä. Siipien suojasta lähdetään maailmalle. Ensimmäisten apostolien lähettämisestä ja valtuuttamisesta kertoi päivän evankeliumin katkelma.

Raamatussa toistuu muutamia kertoja samankaltainen tapahtumien kulku. Kun jotakin poikkeuksellista ja merkillistä tapahtuu, noustaan vuorelle. Vuorella yksinäisyydessä Mooses sai Jumalalta kymmenen käskyä. Kristuksen kirkastumisen kerrottiin tapahtuneet vain muutamille opetuslapsille vuorella. Vuori on paikka, jossa ei olla koolla suurella väkijoukolla hengellisillä kesäjuhlilla vaan pikemminkin sinne vetäydytään yksinäisyyteen, omaan rauhaan, pienellä porukalla, kenties parhaiten ystävien kanssa. 

Jeesus nousi vuorelle ja käski luokseen ne, jotka oli valinnut, alkoi evankeliumin kertomus. Lähettämistä ja valtuuttamista edelsi tuossa lyhyessä kertomuksessa Jeesuksen käsky valitsemilleen tulla luokseen ja kutsusta olemaan kanssaan. Kertomus ei kerro, kuinka pitkään tuo oleminen vuorella kesti.  Kenties viikonlopun. Mutta on huomion arvoista, että tuo oleminen mainitaan. Se on ikään kuin valmistautumista tulevaan. Kiireetöntä pysähtymistä sen äärellä, miksi täällä ylipäätään ollaan ja mihin suunnataan. Olemista ikään kuin turvassa, siipien suojassa. Sellaisia paikkoja varmaan jokainen meistäkin välillä tarvitsee.

Kauhavan herättäjäjuhliakin valmisteltiin levähdyspaikaksi poikkeuksellisen pitkään ja hartaasti. Vuosi sitten juhlat siirrettiin. Yhden viikonlopun juhlaa varten ihmiset täällä Kauhavalla tekivät valtavasti valmistelutyötä. Työhön ja tehtäviin kutsuttiin monia, kun valmistauduttiin palvelemaan tuhansia juhlavieraita. Toimikuntiakin oli lähes yhtä monta kuin opetuslapsia evankeliumin kertomuksessa.  Monet odottivat juhlille pääsyä. Pettymys oli raskas, kun jouduimme tekemään vaikean päätöksen järjestää juhlat pelkästään virtuaalisesti. Turhaanko kaikki valmistautuminen?

Uskon ja luotan siihen, että vaikka suunnitelmat eivät toteutuneet niin kuin ajateltiin, ei tuo valmistelu ollut turhaa. Tuolla valmistelumatkalla syntyi jo jotakin uutta. Syntyi yhteyksiä ja yhteishenkeä. Niille on tarvetta jatkossakin. Aika näyttää.

Jeesus valmisti evankeliumin kertomuksessa opetuslapsiaan tulevaan. Kovin niukasti kerrottiin, millaisia suunnitelmia tulevan varalle vuorella laadittiin tai mistä ylipäätään siellä puhuttiin. Tulevasta kerrottiin vain, että Jeesus lähetti opetuslapset saarnaamaan ja valtuutti karkottamaan pahoja henkiä. Siis kohtaamaan nykytermein kokonaisvaltaisesti elämän kaikki puolet.

Tiedämme ensimmäisten apostolien elämästä, että eivät heidänkään suunnitelmansa toteutuneet niin kuin oli kenties ajateltu. Heidän matkansa vuorelta eteenpäin sisälsi myös valtavia pettymyksiä, milloin omiin voimiin ja omaan mieleen, milloin ylivoimaisiin luonnon ja ympäristön voimiin. Ensimmäiset apostolit niin kuin myöhemmätkin olivat inhimillisiä ihmisiä kaikkine puutteineen ja heikkouksineen. Hekin välillä epäonnistuivat, tekivät karkeitakin virheitä. Pietari kielsi, Juudas kavalsi. Monet joutuivat kidutetuiksi ja surmatuiksi. Nuoria kalastajapoikia ja osaamattomia Jeesus kuitenkin kutsui ja valitsi ensimmäisiin vaativaan apostolin tehtävään. 

Vuorella Jeesus ei alkanut murehtimaan tulevaa. Pikemminkin päinvastoin. Jeesus alkoi hassuttelemaan keksimällä erilaisia lempinimiä muutamille ystävilleen. Kuten esimerkiksi ailahteleva, epävakaa ja impulsiivinen Simon sai lisänimen Pietari, joka viittaa vakaaseen kallioon. Tuossa kahdentoista valitun ensimmäisten apostolien joukossa oli hyvin erilaisia persoonia. Toisista kasvoi kiivaita taistelijoita, toisista maltillisia yhteyksien rakentajia. 

Apostolit olivat ja ovat tänäänkin ikään kuin jalkapallojoukkue, joissa eri paikoilla tarvittiin erilaisia pelaajia. Kaikki eivät voi olla hyökkääjiä ja maalintekijöitä. Kaikkien ei tarvitse rynnätä saman pallon perään niin kuin käy usein ensimmäisissä nappuloiden harjoituksessa, kun lapset pääsivät kentälle. Välillä vaihtopenkiltä otetaan tuoreita voimia tai vaihdetaan paikkaa.  Ensimmäisistä apostoleista tullee myös monille tuttu sanonta apostolin kyydistä. Liikkeelle apostolit lähtivät jalan, kävellen, hitaasti. Kovin erilaista ”lähettipalvelua” kuin tämä meidän nopeutta ja tehokkuutta ihannoiva aikamme.

Mutta miksi vietämme kirkossa apostolien päivää? Ajattelen, että tätä päivää vietetään ensiksi siksi, että se kertoo Jumalan tavasta toimia. Hän käyttää hyvin erilaisia ja vajavaisia ihmisiä hoitamaan asiaansa. Eikä vain julistamaan vaan myös hoitamaan haavoittuneita, puolustamaan alas painettuja, rakentamaan yhteyksiä ihmisten välille, mutta myös yhteyttä Pyhän ja syntisten välille. Käyttämään säästelemättä kaikkia lahjoja ja taitoja. Eikä tämä koske vain erillisiin virkoihin kutsuttuja, vaan jokaista Kristukseen kastettua ja hänen seuraajakseen kutsuttua.

Toiseksi apostolien päivä ja tänään kuultu evankeliumi muistuttaa, että jo ensimmäiset apostolit kutsuttiin ja valtuutettiin. He eivät lähteneet liikkeelle omin valtuuksin, omalle asialle. Tätä järjestystä apostoliset kirkot ovat toteuttaneet meidän päiviimme asti. Kutsuneet ja valtuuttaneet. Eikä apostoli tarkoita arvonimeä tai mittaa ihmisarvoa. Se on yksinkertaisesti tehtävä olla Jumalan lähettinä maailmassa.

Lähetetyille annettu tehtävä, saarnata ja parantaa, tarkoittaa syvimmillään rohkaista ihmisiä luottamaan ja turvautumaan elämässään Jumalan armoon ja turvaan tässä maailmassa. Erityisesti silloin, kun odotukset ja unelmat eivät toteudu.  Jumalan armo antakoon meille suojan ja turvan. Se rohkaiskoon avaamaan ovemme muukalaisille ja lähtemään ja lähettämään liikkeelle, kun aika on.

Nouskaamme tunnustamaan yhteinen kristillinen uskomme.