Tiedote 7.7.2018: ”Riita on sovittava kolmessa päivässä” - Tampereen herättäjäjuhlilla todettiin, ettei Jumalan selän taakse voi mennä piiloon vastuutaan
Euroopan rauhaninstituutin puheenjohtaja, kansanedustaja Pekka Haavisto, Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo, Herättäjä-Yhdistyksen aluetoimikunnan puheenjohtaja, dosentti Outi Lehtipuu, muusikko Jaakko Löytty ja Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja, rehtori Tapani Rantala herättäjäjuhlakentällä. Kuva: Kyuu Eturautti
Tampereen herättäjäjuhlilla Herättäjä-Yhdistyksen aluetoimikunnan puheenjohtaja, dosentti Outi Lehtipuu, Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo, kantaaottavista lauluistaan tunnettu muusikko Jaakko Löytty, Euroopan rauhaninstituutin puheenjohtaja, kansanedustaja Pekka Haavisto ja Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja, rehtori Tapani Rantala keskustelivat rauhasta ja sovinnosta juhlien tunnuksen ”Lähellesi ikävöin” myötä.
Oli vain vaikeneminen
Keskustelijat pohtivat pitkään vuoteen 1918 liittyviä kokemuksia ja vaikenemisen kulttuuria.
-Toisaalta oma mummoni oli sotaleski, eikä halunnut ”vanhoja muistella”, kertoi Outi Lehtipuu. - Emmehän me voi sanoa menneille sukupolville, että teidän pitää meidän tulevienkin traumat hoitaa. Heillä on myös oikeus olla puhumatta.
Pekka Haavisto kertoi, miten pari vuotta sitten eduskunnassa vieraili joukko tamperelaisia taiteilijoita keskustelemassa, voitaisiinko luoda ”Tampereen malli” siitä, miten sovintoon oli päästy 1918.
Asiaan paremmin perehdyttäessä kuitenkin huomattiin, ettei ollut mitään sovintoa.
- Oli vain unohdus. Unohduksen päälle tuli vielä talvi- ja jatkosota. Vasta vuoden 2008 sovinnon marssi toi asiat esiin.
Ovatko suomalaiset profeettoja omalla maallaan?
Pekka Haavisto kertoi, että toisinaan maailmalla epäillään suomalaisten kykyä hoitaa konfliktinratkaisua, kun ”olette eläneet aina rauhassa, ette tiedä sodista mitään.” Silloin on hyvä muistuttaa Suomen kovasta menneisyydestä.
Toisaalta Haavisto myös kyseenalaisti suomalaisten sovittelukykyä.
- Minusta olemme joskus sokeita omille kulttuurisille vähemmistöillemme, romaneille ja saamelaisille. Koemme vähemmistökulttuurit jopa valtakulttuuria uhkaavina. Kuitenkin suomalainen kulttuuri on niin vahva, että se kestää myös vähemmistöt.
Hänen omassa suvussaan vuosi 1918 merkitsi konkreettista veljessotaa.
- Äitini suku on Teiskosta, ja lapsuudessani punaisten ja valkoisten välinen raja meni pellon yli. Veljessarja oli jakautunut. Lapsuuttani varjosti 50 vuoden puhumattomuus.
Kun Haavisto oli kertonut tästä mykkäkoulusta Darfurin rauhanneuvottelujen yhteydessä sissipäälliköille, nämä olivat todenneet kuin yhdestä suusta: ”Kuinka julmaa!”
- Siellä riita on sovittava kolmessa päivässä, koska neljäntenä päivän on karjan päästävä laidunmaille ja kyläläisten kaivolle. Muuten syyttömät kärsivät.
Onko pyydettävä anteeksi?
Läsnäolijat olivat lähes järjestään sitä mieltä, ettei menneisyyttä ole tarpeen pyytää anteeksi.
- Sovinnon tekeminen menneiden sukupolvien tekemistä asioista palauttaa ihmiset takaisin entisiin lokeroihin, varoitti piispa Repo.
Pekka Haavisto muisteli vanhan romanimiehen lausahdusta liittyen romanien lastenkodeissa tapahtuneisiin ihmisoikeusloukkauksiin: ”Omasta puolesta voin antaa anteeksi, mutta en kuolleiden puolesta.”
Outi Lehtipuu oli samoilla linjoilla.
- Monien meidän suvuissa on sekä punaisia että valkoisia. Keneen minä sitten samaistun? Samaistun heihin kaikkiin.
Vain Jaakko Löytty näki anteeksipyynnölle tarvetta.
- Ukkini Vehmaisissa valtasi Tamperetta mielessään yhä uudelleen. Kun ukki kuoli ja minä kasvoin aikuiseksi, käyn usein ukin kanssa keskustelua ja haluaisin hänen kanssaan pyytää anteeksi.
Vapaus vastuuseen
Keskustelu kosketteli myös sitä, miten kovin sanoin ihmiset kohtelevat toisiaan esimerkiksi keskustelupalstoilla. Jaakko Löytty kertoi olleensa otettu suomalaisten auttamishalusta, kun turvapaikanhakijoita alkoi 2015 tulla Suomeen, mutta vain vuodessa ilmapiiri muuttui pakolaisvastaiseksi. Outi Lehtipuu taas oli järkyttynyt siitä, miten täysin hukassa lähimmäisenrakkaus tuntuu olevan kirkollisillakin keskustelupalstoilla.
Pekka Haavisto kuitenkin muistutti, että hyvän tekeminen on silti läsnä kaikissa tilanteissa, kuten oli 1918.
- Äitini isän äiti piilotteli kellarissa ensin valkoisia, sitten punaisia, molempia kuolemanrangaistuksen uhalla. Ihminen voi toimia humaanisti kriisioloissa.
Tapani Rantala totesikin, että nämä ovat ihmisten käsissä olevia asioita.
- Ihmisellä on vastuu rauhasta ja sovinnosta. Jumala on aina heikon puolella, mutta ei Jumalan selän taakse voi mennä ja pestä käsiään. Me toteutamme oman Jumalan antaman järkemme kanssa inhimillisiä asioita ja sovintoa. Jokainen on vapaa toimimaan vastuullisesti.
MEDIATILAISUUDESSA LÄSNÄ OLLEET HENKILÖT PITÄVÄT PUHEEN SEURAAVASTI:
- Herättäjä-Yhdistyksen Hämeen aluetoimikunnan puheenjohtaja, dosentti Outi Lehtipuun pitämä raamattutunti
- Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtajan, rovasti Tapani Rantalan päiväseuroissa pitämä puhe
- Tampereen piispa Matti Revon lähetysseuroissa pitämä puhe
- Euroopan rauhaninstituutin puheenjohtajan, kansanedustaja Pekka Haaviston iltaseuroissa pitämä puhe
- Muusikko Jaakko Löytyn sunnuntain päätösseuroissa pitämä puhe
Keskustelu liikkui paitsi historiassa, myös nykypäivän kehityksessä. Kuva: Kyuu Eturautti
