Kun isä melkein järveen ajoi

Herättäjäjuhlille lähdimme aina koko perheen voimin. Isä oli yrittäjä ja siinä oli samalla isän kesäloma, kun matkattiin juhlille. Juhlaa se oli jo kotiportilta asti.

Yleensä syntymäpäiväni sattui samoille päiville ja siksi "vieraita" oli aina synttäreilläni kymmeniä tuhansia. Näin äiti sanoi. Jostakin matkan varrelta äiti aina osti jonkun pienen lahjankin.

Kuopion juhlilla joskus 50-luvun lopulla olen nähnyt siilin ensimmäisen kerran. Juhlat pidettiin Väinölänniemellä ja oli tosi jännittävää, kun meidän majapaikkamme oli saaressa, jonne mentiin veneellä.

Isä tunsi Suomen historian, veteraani kun oli. Hän kertoi meille lapsille, mitkä paikat olivat historiallisesti merkittäviä. Luontoa ihasteltiin, kun juhlat olivat muualla, kuin Pohjanmaalla, esim.Itä-Suomessa tai Savossa.

Kerran isä oli lähellä ajaa lossilta järveen koko auton, kun hieman hätäisesti lähti lossilta ajamaan. Kun päästiin aattoseuroihin kunnialla, ei mikään ollut turvallisempaa, kuin kuulla isän ja äidin veisaavan "Peura janoissansa, rientää kiiruissansa , vesilähteen luo..." Tuli niin hyvä olo. 

Malla