Juha Taanila

Lataa puhe pdf-muodossa.

Kuuletko kellojen kutsun

Hyvä seuraväki täällä Nivalassa ja radioiden äärellä Suomessa ja kaikkialla maailmassa. Olemme jälleen tänä kesänä vuonna 2019 saaneet kutsun saapua herättäjäjuhlille Jumalan kasvojen eteen. Itse Taivaallinen Isä kutsuu meitä luokseen levähtämään ja saamaan voimia jokapäiväiseen elämään.

Tässä ajassa on mahdollista kuulla Taivaallisen Isän kutsu. Aina ei voi ymmärtää miksi juuri minua, yksittäistä ihmistä, kutsutaan yhteyteen, joka on tarjolla joka päivä. Jumala kutsuu meitä sanan kuuloon ja yhteyteen monella eri tavalla. Jumalan lähettämä Pyhä Henki kutsuu ihmisiä kaikkialla maailmassa. Jumala etsii pelastusta tarvitsevia ihmisiä.

Kysyin juuri kasteen saaneelta afgaanipojalta, mikä hänelle on tarkeintä kristinuskossa. Hänen vastauksensa ei ollut rippikoulussa ulkoa opeteltu vastaus. Vastaus oli yksinkertainen ja samalla hyvin puhutteleva: ”Minä saan rauhan, kun tiedän, että minulla on mahdollisuus pelastua.” Miten sinä seurapenkissä istuva seuravieras sait kuulla viimeksi kutsun?

Maailmanlaajuinen kristillinen kirkko kutsuu ihmisiä evankeliumin sanan äärelle. Konkreettisesti kuultavana kutsuna toimii kirkonkellojen kutsu joka sunnuntai vietettävään messuun kirkossa. Kirkonkellojen sanoma on hyvin henkilökohtainen. Se sanoma on tarkoitettu juuri sinulle saapua jumalanpalvelukseen.

Kirkonkelloja on soitettu kautta vuosisatojen ilon ja surun hetkellä. Kellojen soitolla on haluttu vahvistaa evankeliumin kutsua ja sanomaa sekä herättää toivoa. Turun Tuomiokirkon kello 12 lyönnit radioitiin ensimmäisen kerran 19.6.1944. Vajaa kuukausi myöhemmin sunnuntaina 16.7.1944 silloisen presidentin puoliso Gerda Ryti puhui radiossa Suomen kansalle: "Halki vuosisatojen on tämä Jumala ilmoittanut itsensä meille voimallisena auttajana. Kansamme historia on tämän ihmeen elävää todistusta. Siitä muistutetaan meitä joka päivä, kun radiosta kuulemme kello kahdentoista lyönnit Turun Tuomiokirkosta, kansallispyhäköstämme, joka on kuin tunnuskuva Jumalan halki vuosisatojen ulottuvasta johdatuksesta ja armosta. Siksi ovat juuri nämä kello kahdentoista lyönnin hetket sopivat rukoukselle synnyinmaan edestä."

Kellojen soitolla on haluttu myös herättää ihmiset huomaamaan maailmassa tapahtuvaa pahaa ja epäoikeudenmukaisuutta. Kuten vuonna 2016, kun noin 800 kirkossa eri puolilla maailmaa soitettiin kirkon kelloja Syyrian Aleppon ihmisten kärsimyksien huomioimiseksi. Rauhan puolesta vetoaminen ja sodan uhrien muistaminen on kuin rukous, johon suurin osa ihmiskunnasta voi liittyä.

Kaikkialla maailmassa ei vielä kutenkaan ole kristillistä seurakuntaa eikä kirkkoa. Ei ole kelloja, joiden kutsua voisi kuulla. Juuri sinulle ja minulle on annettu tehtävä ja kutsu olla Jumalan pelastavan sanoman kertojana. Koko Raamattu kertoo tästä tehtävästä ja kutsusta. Kokonaisvaltainen lähetys on Jumalan luomistyön jatkamista, luodun maailman varjelemista ja kertomusta Jumalan rajoja ylittävästä rakkaudesta ihmistä kohtaan. Tämän toiminnan seurauksena herää toivo paremmasta huomisesta ja toivo päästä Taivaankotiin. Syntyy Toivon Tarina — kun vammainen lapsi pääsee kouluun ja oppii lukemaan. Syntyy Toivon Tarina — kun kylä saa kaivon, jonka vaikutus heijastuu koko yhteisöön. Syntyy Toivon Tarina — kun seurakunta saa oman Raamatun omalla kielellä ja oman papin julistamaan evankeliumia omassa seurakunnassa.

Tässä ajassa ja 1860-luvussa on samankaltaisia piirteitä. On innostusta lähettää työntekijöitä lähetystyöhön maailmalle. Seurakunnat, järjestöt ja yksittäiset ihmiset haluavat tukea Kristuksen kirkon työtä Suomen Lähetysseuran kautta. Martti Rautasen lähettäneet ihmiset elivät vaan kovin toisenlaisessa Suomessa. Suomi ei ollut itsenäinen ja olimme juuri kokeneet suuret katovuodet. Katovuosina Suomen väestöstä oli kuollut 10 % koko väestömäärästä. Kaikesta tästä huolimatta Rautasen lähteminen mahdollistui. Hän aloittamansa työ Ambomaalla, nykyisessä Namibiassa, jatkuu yhteistyössä Namibian kirkon kanssa.

Herännyt kansa on omalla panostuksellaan ja esirukouksillaan ollut mukana rakentamassa maailmanlaajuista kirkkoa Niilo Kustaa Malmbergin ajoista lähtien. Keräyslipas oli sijoitettu pappilan oven pieleen keräyslippaaksi. Minullakin on kotona laatikko, jonka mallisella keräyslippaalla on kerätty varoja lähetystyöhön 1800-luvun puolivälissä. Heränneen kansan lähetysrahaston kautta ja tukemana työtä tehdään tällä hetkellä kolmella mantereella. Hyvät ihmiset Suomessa haluavat tukea lähetystyössä olevia ja lähetystyöhön lähteviä työntekijöitä. Halutaan rakentaa kirkkoja Jumalan huoneiksi seurakuntalaisten käyttöön. Kirveslähetykseen lähtevät miehet rakentavat ja korjaavat seurakuntien kirkkoja ja toimitiloja.

Samanlainen lähetysinto sanoman julistamiseksi on voimissaan myös kehittyvien maiden kirkoissa. Halutaan lähettää vähäisistä resursseista työntekijöitä lähetystyöhön alueille, joissa Kristuksen pelastavaa sanomaa ei olla vielä kuultu. Ilman lähetystä kirkko ei ole kokonainen kirkko. Kirkko elää lähetyksestä ja lähetys on erottamaton osa kristillisen kirkon luonnetta ja olemusta. Juuri tästä voimasta kristillinen kirkko kasvaa Afrikan ja Aasian mantereella. Jumalan kutsun kuulevat yhä uudet ihmiset ja kansat omalla kielellä. 

Raamattu luettuna omalla kielellä kertoo Jumalasta, joka etsii syntistä ihmistä ja haluaa pelastaa hänet. Jumala kutsuu pelastukseen yksittäisiä ihmisiä kaikkialla maailmassa. Sanoma Jumalasta, joka tuli ihmiseksi Kristuksessa Jeesuksessa. Sanoma ristinkuolemasta ja Pääsiäisen Ylösnousemuksesta tulee kertoa kaikille kansoille kaikkialle maailmaan. Tässä on Jumalan rakkauden ydin. Luoja kuolee ristillä syntisen luodun puolesta. Tällä rakkaudella Hyvä Jumala etsii ja kutsuu jokaista ihmistä, sinua ja minua, lähetystehtävään.

Juhlakansa vastasi Siionin virrellä 182.