Paavo Ruotsalainen, hengellisen elämän konsultti Nilsiästä

TIEDOTE
Julkaisuvapaa 6.7.2017

Lataa tiedote pdf-muodossa tästä.

Nilsiästä ja herännäisyydestä voi tuskin puhua mainitsematta Aholansaaressa asunutta herännäisvaikuttaja Paavo Ruotsalaista (1777–1852). Tulevana viikonloppuna Nilsiässä järjestettävien herättäjäjuhlien juhlakenttä levittäytyy kirjaimellisesti Paavon haudan ympärillä Vanhan kirkon puistossa.

Ruotsalaisen ajatuksiin on perehtynyt vuosikymmenten mittaan mm. rovasti Pentti Simojoki, Helsingin Kannelmäen seurakunnan emeritus kirkkoherra. Hänen viimeisin teoksensa Mistä löydän sielun levon ja rauhan? Ukko-Paavon kammarissa ilmestyi Herättäjä-Yhdistyksen kustantamana tänä keväänä.

Simojoki toteaa, että Aholansaaren ”piikkinen mies” tulee ymmärrettäväksi kasvutaustansa kautta.

-Paavo eli isän ja äidin ristiriitaisten odotusten ja vaatimusten puristuksessa. Äiti sukutaustansa mukaisesti puki poikansa ”herrasvaatteisiin”, isä, juureva talonpoika, piti itsestään selvänä, että vanhimmasta pojasta tulee hänen työnsä jatkaja, kertoo Simojoki.

-Isän ankara kuri vaikutti Paavon persoonaan ja hänen käsitykseensä Jumalasta. Vanhempien ristiriitaiset odotukset hajottivat Paavon mielen. Vasta käynti 19-vuotiaana seppä Högmanin luona ja sepässä uuden isän kohtaaminen merkitsi Paavolle vapautumista, itsensä hyväksymistä sellaisena kuin oli.  

Paavo tiedosti itse lapsuutensa ja nuoruutensa vaurioittavan vaikutuksen ja sepän luona koetun eheytymisen, sillä hän kertoi näistä tapahtumista mielellään. Kokemusten myötä hänelle oli kehittynyt hyvä itsetuntemus: hän tiedosti lapsuusperäiset vammansa, mutta kykeni tarkastelemaan niitä ulkopuolisena ja tiedosti myös sen, että Jumala hyväksyy hänet sellaisena kuin hän on, että Kristus, hänen Vapahtajansa, elää hänessä.

-Paavon persoonan sisäinen jännite näkyy myös siinä, millaisena hän piti itseään. Hänellä oli vahva talonpoikaisidentiteetti ja hän kantoi huolta heikoista talonpojista, joita papit, heränneetkään, eivät aina osanneet auttaa, Simojoki määrittelee.

-Toisaalta Paavolle oli tärkeää, että se kuva, joka ihmisillä oli hänestä, vastasi sitä käsitystä, joka hänellä oli itsestään: ”En minä ole uskon sankari, vaan siitä minulla ’vissi’, varma tieto, että minun Lunastajani elää.” Jos ihmiset pitivät häntä suurena uskon sankarina, hän saattoi ruveta ”hulluttelemaan” pahennustakin herättävällä tavalla.

Pentti Simojoki siteeraa Martti Talvelaa, joka lauloi Paavon roolin Viimeisissä kiusauksissa. Kun Talvelalta kysyttiin, mikä Paavon ihmisessä häntä viehättää, hän vastasi yhdellä sanalla: rehellisyys. Paavo oli ulospäinkin sitä, minkä hän sisimmässään tunsi todeksi.

-Tässä mielessä Paavo kaikkine ristiriitoineen oli ehyt, kokonainen ihminen.
Paavo Ruotsalaisen merkitys herännäisyydelle on ollut ja on yhä suuri. Mihin se perustuu?

Simojoki palaa 1700–1800-lukujen taitteeseen, jolloin Pohjois-Savossa puhkesi hengellisiä herätyksiä. Ne olivat pitkälti tunneperäisiä, ja Paavokin oli niissä mukana. Muutamassa vuodessa ensi innostus alkoi sammua ja tunnekokemukset haalistua, mutta joukon johtajat jatkoivat kokoontumisia entiseen tapaan. Paavo Ruotsalainen vaistosi ristiriidan ja tarttui siihen, mutta hänen kritiikkinsä torjuttiin. Vasta vuosikymmentä myöhemmin alettiin ymmärtää Paavon opetus siitä, mikä ero on todellisen ja petollisen kristillisyyden välillä. Tämän jälkeen Paavo kutsuttiin paikalle, kun seurakunnissa hengellinen elämä oli kriisiytynyt.

-Paavo ei ollut herätyspuhuja — hän oli sielunhoitaja, neuvonantaja, hengellisen elämän konsultti, korostaa Pentti Simojoki.

Tällaisen arvion on esittänyt ilmeisesti ensi kerran Juho Malkamäki 25.1.1922 Wilhelmi Malmivaaran hautajaisissa: "Ei Paavo ketään herättänyt, vaan hän hoiti." (Hannes Hyvärinen, Muistoja Paavo Ruotsalaisesta, 1924).

Paavo Ruotsalainen osasi lukea ja lukikin paljon, mutta kirjoittaa hän ei osannut. Silti hänen ajatuksiaan on säilynyt sanelluissa kirjeissä sekä hänen luonaan käyneiden muistoissa. Pentti Simojoki vakuuttaa, että niihin kannattaa tutustua edelleen.

-Kysymys hengellisestä elämästä, spiritualiteetista, on tänään ajankohtainen. Mitä se on? Siihen Paavo vastaa ja siihen opastaa. Uskon kohde ja sisältö on persoona, elävä Jumala, elävä Kristus. Usko on minä-sinä-suhde.

Myös Paavo Ruotsalaisen raamattukäsitys oli moderni ja mielenkiintoinen: hän eläytyi voimakkaasti Raamattuun, jossa koki Kristuksen puhuvan Raamatussa lukijalle jopa niin, että lukija pääsi mukaan Raamatun tapahtumiin.

-Paavolle Raamattu ei ollut oppikirja, vaan draamaa, jossa lukija on osallisena.
Myös Paavon Kristus-käsitys oli elävä: ristiinnaulittu Kristus ja elävä, läsnä oleva Kristus ovat identtisiä, ja ihminen voi olla sisällisessä kanssakäymisessä aivossa ja ymmärryksessä olevan Kristuksen kanssa.

-Paavon hengellinen ohjaus osuu erityisesti kahteen tilanteeseen. Kärsimys, risti, on Jumalan puhuttelu ja kutsu. Tilanteessa, jossa hengellinen elämä on sammunut, ei takerruta lämmittelemään tunteita, vaan pitäydytään minä—sinä-suhteen harjoittamisessa.

Pentti Simojoki määritteleekin, että Paavon ajatukset ja opastukset vapauttavat ihmisen elämään oman itsensä kanssa juuri sellaisena kuin kulloinkin on ja millaiseksi itsensä tuntee. Tarve tällaiselle hyväksyvälle suhtautumiselle on nykyään vähintään yhtä suuri kuin Ruotsalaisen elinaikana.

 

Rovasti Pentti Simojoki puhuu Nilsiän herättäjäjuhlilla lauantain iltaseuroissa 8.7. klo 18.30. Hän myös vetää yhdessä Satu Väätäisen kanssa kamarikeskustelutyyppisen keskustelutilaisuuden Tahkon Piazza-ravintolassa (Sääskiniementie 560) lauantaina 8.7. klo 21.00.

Kustannusosakeyhtiö Herättäjä perustettiin vuonna 1892. Nykyinen Herättäjä-Yhdistys kustantaa vuosittain joko itse tai yhteistyökumppaneiden kautta 1–4 kirjaa ja 1–4 äänitettä. Vuonna 2017 on julkaistu Pentti Simojoen teoksen lisäksi Kari Pekka Kinnusen Matkakirja, Alva Grünthalin ja Aura Raulon toimittama Saaren muisti sekä Histan veisaajien cd-levy Seurat. Yhdistys julkaisee myös vuonna 1888 perustettua Hengellistä Kuukauslehteä.

Aholansaari, jossa Paavo Ruotsalainen asui, on nykyään leiri- ja lomakeskus. Lue lisää: www.aholansaari.fi.

 

LISÄTIETOJA:     

• Herättäjäjuhlien seurapuheet ovat kokonaisuudessaan luettavissa täällä lähes välittömästi seurojen jälkeen.
• Medialle julkaisuvapaat kuvat ovat täällä.