Santeri Leinonen
lauantai 2.7.2022
lähetysseurat klo 15.30
Santeri Leinonen
Hyvät ihmiset,
kun ensimmäisen kerran suunnittelin tätä puhetta, ajattelin kertovani teille Herättäjä-Yhdistyksen matkasta Sortavalan seurakuntaan Karjalaan keväällä 2020. Itäraja muodostaa kansojen välille ylittämättömän mielen ja kielen tiilimuurin, jonka läpi ei nähdä ja jonka ylitse ei uskalleta kurkistaa. Minun piti puhua siitä, kuinka itärajasta huolimatta me suomalaiset ja venäläiset olemme pohjimmiltamme kovin samanlaisia ihmisiä. Tämän sain itse kokea myös Venäjällä Sortavalan seurakunnassa, kristittyjen yhteyden keskellä.
Ja yhtäkkiä maailmantila oli ikuisesti toisin. Torstaiyönä 24. helmikuuta Venäjän federaatio aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan. Heräsin aikaisin ja näin, kuinka niin monta nuorta elämää kadotettiin silmänräpäyksessä tyhjyyteen. Näin, kuinka opiskelijaystävieni entiset harjoittelupaikat paloivat poroksi Kiovassa. Tuhottu oli myös seurapuheeni kansojemme yhteisestä luonteesta.
Helmikuisen yön tapahtumat vyöryivät uudestaan ylitseni, kun pääsin keväällä katsomaan Saatana saapuu Moskovaan -näytelmää Tampereen teatteriin. Näytelmä pohjautui venäläisen kirjailijan Mihail Bulgakovin samannimiseen romaaniin ja kertoo saatanan vierailusta Neuvostoliiton pääkaupungissa. Epäluonnollinen vieras tuhoaa kaupungin järjestyksen ja ajaa tapaamansa ihmiset mielisairaalaan. Samassa mielisairaalassa istuu myös Jeesuksen viimeisistä päivistä romaania kirjoittava mestari. Rakastettunsa Margaritan innoittamana mestari paljastaa evankelista Markuksen valheet ja kertoo lukijalle todellisen version Jeesuksen elämästä.
Hyvät ihmiset, hyvät ihmiset,
Näillä sanoilla Ješua Ha-Notsrin puhuttelee Pontius Pilatusta kuulustelunsa hetkinä. Bulgakovin Ješua ei tunne pahoja ihmisiä, sillä filosofi Ješualle Jershalaimin pahinkin murhamies on pohjimmiltaan hyvä ihminen.
Näytelmän aikana nähdään myös täydenkuun juhlat, jotka saatana järjestää helvetissä kiduttajille, veronkiertäjille, raiskaajille ja muille pahantekijöille. Sydämellisen Margaritan käy sääliksi kärsiviä ja hän pyytää syntisten ihmisten vapauttamista. Saatana lopulta vastaa Margaritalle seuraavilla sanoilla:
”Pahat ihmiset tekevät pahoja asioita. Tarvitaan jotain aivan eritystä, niin kuin uskonto tai ideologia, että hyvät ihmiset saadaan tekemään kammottavia asioita; sellaisia, joista pahatkin vain uneksivat. Mutta… Mikäli ajattelette, että he ovat minun vallassani, että minä pidätän heitä, olette erehtynyt. He ovat missä ovat, koska ovat sen niin itse valinneet. Minä… Minä olen vain heidän kanssaan”
Bulgakovin romaani on, kuten tiedämme, täysin kuvitteellinen. Sen on sanottu olevan ennen kaikkea vertauskuva kammottavalle neuvostojärjestelmälle ja Venäjän kansan kärsimykselle. Myös Raamatun Jeesus, Vapahtajamme Kristus, rukoilee kuolemansa hetkellä ristiltä ymmärrystä ihmiskunnalle:
”Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät.”
Hyvät ihmiset, minä kysyn nyt teiltä: mikä oli historiassa sivilisaation ensimmäinen merkki? Onko se kenties kirjoitustaito, maatalous tai korkeat pyramidit? Ei. Kertomuksen mukaan sivistyksen ensimmäinen merkki on parantunut reisiluu.
Reisiluu on ihmiskehon pisin ja vahvin osa. Luun paraneminen kestää useita kuukausia ja luonnossa murtuma tietää varmaa kuolemaa. Parantunut reisiluu osoittaa kuitenkin ymmärryksen syntymistä. Joku ihminen on välittänyt ystävästään niin paljon, että hän on ruokkinut, hoitanut ja vartioinut tätä vaarantaen samalla omankin selvitymisensä. Ja sitten luu lopulta parani. Kauan ennen kirjoitettua historiaa, suuria kansoja ja korkeita kuninkaita ihmisyys voitti. Ja tästä lähimmäisenrakkaudesta meille todistaa parantunut reisiluu.
Kaikesta huolimatta ajattelen yhä, että me suomalaiset ja venäläiset olemme pohjimmiltamme samanlaisia hyviä ihmisiä. Kyselen, mistä me, hyvät ihmiset, voisimme löytää rohkeutta nähdä todellisen sisäisen luonteemme. Mistä me löytäisimme voimaa nousta pahuutta vastaan, löytäisimme rohkeutta toimia ja auttaa.
Rukoilen rauhaa Ukrainan kansalle. Ja haluan rukoilla, että taivaallinen isä kaiken tämän järjettömyyden keskellä antaisi anteeksi ja katsoisi meitä hyviä ihmisiä.
Santeri Leinonen.
Puhe pdf-muodossa. | |