Rasismi ja vihapuhe tuomittiin herättäjäjuhlilla Seinäjoella

Seinäjoella käynnissä olevien herättäjäjuhlien lauantaipäivässä kuultiin sekä kirkon että Herättäjä-Yhdistyksen johtajia, jotka ottivat kantaa myös yhteiskunnalliseen keskusteluun. Aamupäivän raamattutunnin piti Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja, pastori, TL Kalle Hiltunen. Päiväseurojen aluksi juhlapuheen piti Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja, rovasti Tapani Rantala ja seuroissa puhui myös arkkipiispa Tapani Luoma.

 

Raamattu ei ole moraalin oppikirja

Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja, TL, pastori Kalle Hiltunen otti aamupäivän raamattutuntinsa aiheeksi modernin ihmisen kipupisteen suhteessa Raamattuun: moraalin.

- Modernille ihmiselle on kiusaus lukea Raamatun ikiaikaisia tekstejä analysoiden sitä, miten ne täyttävät moraalin korkean standardin, Hiltunen totesi.

Hiltusen mukaan myös kirkossa on kiusaus tuoda esille Raamatusta pohdintoja siitä, miten täällä tulisi elää, ja tätä kirkolta odotetaankin: esimerkiksi media kysyy piispoilta ja kirkon edustajilta, mitä mieltä kirkko on milloin mistäkin ajassa esillä olevasta moraalisesta kysymyksestä.

- Mitä suuremmalla äänellä kristittyinä tuomme esiin raamatullisia perusteita elämäntavalliseen keskusteluun, sitä enemmän kristinusko näyttäytyy Raamattuun eri tavalla suhtautuvien näkökulmasta toisia moralisoivalta, ylimielisten paremmintietäjien porukalta, ja sitä helpommin useammat irtautuvat kirkon yhteydestä, totesi Hiltunen.

- Yhteiskunnan pitää pystyä määrittämään rasismi vältettäväksi asiaksi ja jokaisen jakamaton ihmisarvo hyväksi asiaksi pelkästään Jumalan luoman järjen ja omantunnon avulla, vaikka Raamatustakin näihin asioihin löytyy kelpo perusteet.

Hiltunen muistutti Raamatun käyttäjien kautta historian tienneen, että syvällisimmät, eniten toivoa huomiseen antavat Raamatun tekstit ovat jotakin muuta kuin elämäntavallisten ohjeiden luetteloita.

- Tänäkin päivänä Raamattu voisi olla houkuttelevampi, mikäli se saa pysyä sillä alueella, minkä se on kautta historiansa osannut parhaiten.

Hiltunen siteerasi vanhaa sanontaa, jonka mukaan ihmisen sana kuvaa, Jumalan sana luo.

- Raamattu, Jumalan Sana, ei ole parhaimmillaan, kun se kuvaa, miten asiat ovat olleet (historia) tai ovat nyt (luonnontieteet), tai miten asioiden tulisi olla (moraali). Se on parhaimmillaan, kun se luo uutta elämää, luo uskoa, toivoa ja rakkautta tämän maailman tuhovoimien keskellä.

 

Toivo on myös tyhjässä huoneessa

Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja, rovasti Tapani Rantala siteerasi lauantain juhlapuheessaan SITRAn tekemää megatrendiselvitystä, jonka mukaan ”yli puolet suomalaisista näkee tulevaisuuden välillä pelottavana, välillä odottaa sitä innolla. Toivo ei löydy menneisyyteen takertumisesta, vaan mahdollisuuksista vaikuttaa siihen, että tulevaisuus on reilu, kestävä ja innostava.”

Rantala nosti esiin yhteisöllisen merkin viime päivien hallituskriisikeskusteluista.

- Hallituksen horjahtaessa eri puolilla yhteiskuntaa syntyi laaja keskustelu ja vaatimus siitä, että tämä yhteiskunta ei hyväksy ihmisarvon loukkaamista, ei rasismia eikä vihapuhetta.

Rantala muistutti keskustelun osoittaneen kyllä myös sen, että kitkemistäkin edelleen riittää.

- Yhteinen haaste on rakentaa yhteiskuntaa ja kantaa vastuuta myös globaalisti siten, että kuljemme Sitran selvityksen osoittamaan suuntaan. Meillä on vielä mahdollisuuksia siihen, että tulevaisuus on reilu, kestävä ja innostava. Toivoa on.

Rantalan mukaan tämä kaikki on toimintaa Jumalan maailmassa, Jumalan lahjojen varassa.

- Näiden herättäjäjuhlien tunnus ”Anna toivo huomiseen” on Anna-Riitta Pellikan kirjoittamasta Siionin virrestä 165. Säkeistö jatkuu pyyntönä Jumalalle: ”Uupumuksen painaessa, murtaessa astu tyhjään huoneeseen.” Tyhjä huone voi olla kuva piiloutumiselle, yksinäisyydelle, pettymyksille, merkityksettömyydelle, toivon hiipumiselle. Tyhjään huoneeseen kuuluu Paimenen kutsu: Missä sinä olet?

Rantala muistutti, etteivät kärsimys, sairaus ja vastoinkäymiset merkitse Jumalan poissaoloa, vaan päinvastoin Kristus on läsnä siinä huoneessa, jossa on kärsimystä ja hätää.

- Toivottomuuden ja epätoivon tyhjässä huoneessa Kristus, toivomme lähde, on jo läsnä, vaikka emme sitä vielä huomaisikaan. Huoneemme ovet voivat avautua. Yhteys Kristukseen voi avata yhteyden omaan itseen ja myös lähimmäiseen. Piilossa oleva opettelee sanomaan: Tässä olen.

 

Toivo on eri asia kuin optimismi

Arkkipiispa, aiemmin mm. Seinäjoen seurakunnan kirkkoherrana toiminut Tapio Luoma otti jo ennen herättäjäjuhlia kantaa rasismikeskusteluun ja siihen, että ihmisen arvo on mittaamaton ja luovuttamaton (YLE 12.7.2023). Päiväseurojen puheessaan hän nosti esille herättäjäjuhlien tunnuksen mukaisesti toivon.

- Nopeasti muuttuvan ajan keskellä toivolle on kysyntää. Uhkakuvien synkistäessä tulevaisuudennäkymiä on hyvä muistaa, että toivo huomiseen ojennetaan meille tuosta toisesta todellisuudesta, ikuisuudesta käsin.

Luoma korosti, ettei toivo ole sama asia kuin optimismi.

- Näitä kahta on verrattu keskenään siten, että siinä missä optimismi etsii valonsäteitä tulevaisuuteen tästä hetkestä ja tämän ajan ehdoista käsin, siinä toivo tähyää tulevaisuuteen, vaikka realistisia valonmerkkejä ei juuri nyt olisikaan näköpiirissä.

- Toivo elää sielläkin, missä optimismin voimavarat ovat jo ehtyneet.

Päiväseuroissa puhuivat Tapani Rantalan ja arkkipiispa Luoman lisäksi näyttelijä-laulaja Antti LJ Pääkkönen ja kouluttaja Johanna Hirsto. Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäki puhuu iltaseuroissa klo 18.30.

Päiväseuroihin osallistui noin 8 000 juhlavierasta.

Kaisa Viitala