Isän rakkaus messun ydinsanoma

Juhlavuutta antoivat ehtoollista kahdeksassa pisteessä jakavien pappien kulkue ja yhdistyksen musiikkityön hedelmiä kuvaava yhdistetty kuoro kanttori Paula Pääkkösen johdolla. Juhlakenttä ympäristöineen oli täynnä ehtoolliseen hiljentynyttä juhlakansaa.

Sunnuntain radioitu ja nyt myös televisioitu messu on vanhastaan antanut Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtajalle tilaisuuden puhua seuraväen lisäksi koko Suomelle. Toiminnanjohtaja Simo Juntunen painotti Lapuan juhlilla, että Kristuksen ja syntisen väliin ei saa asettaa mitään. Herännäisyys on jatkuvaa kilvoittelua kaikkea sitä ylimääräistä vastaan, jota tähän yritetään laittaa.

Saarnan tekstinä oli tuhlaajapoika-vertaus, yksi niistä kolmesta vertauksesta, jolla Jeesus perusteli toimintaansa syntisten ystävänä. Vertausta on sanottu evankeliumiksi evankeliumeissa ja siitä voi tehdä monia tulkintoja. Juntusen mukaan sen keskipiste on kuitenkin Isä, joka ”tähyää tielle, tulee tuhlaajapoikaa vastaan, tyynnyttää elopelloilla raataneen vanhemman veljen kiukun ja valmistuttaa juhla-aterian”.

Isä antoi lapsilleen vapauden, mutta rakasti kumpaakin. Juntunen painotti juhlaväelle, että Jumala näkee meissä jokaisessa ihanuuden siemenen, oman lapsensa eikä kiellä rakkauttaan. Kelvotonkin puetaan armon vaatteisiin. Vertaukseen ei sovi ajatus mistään armonjärjestyksen tikapuista.

Ison veljen sydämen kovuus on muistutus siitä, miten vahingollista on katkeruus siitä, että Jumalan hyvyys kohdistuu myös syntisiin ja publikaaneihin. Juntunen kyseli, onko juuri tämä syys siihen, että ulkopuoliset eivät aina näe ilosanoman heijastuvan kristityissä. Kosmisen ilosanoman huonoa heijastumista uskovissa ihmetteli taannoin myös filosofi Esa Saarinen Kotimaassa.

Seppo Niemelä