Harhailija löytää hengen yhteyden
Seuraksi-tanssiteos kumpuaa vanhoista virsistä ja nuorten ihmisten tunnoista.
Kuva: Jouko Lassila
5.7.2013
Hienoisella jännityksellä odotettu Seuraksi-tanssiteos sai kantaesityksensä Haapajärven seurakuntakodin takapihalla perjantai-iltana. Jännitystä oli ilmassa, koska yleisö ei tiennyt esityksen sisältöä ja sitä, miten nykytanssi sopii hengelliseen tilaisuuteen. Suosionosoitusten perusteella teatterikorkeakoulun tanssitaiteen laitoksen opiskelijaryhmä ylitti kaikki odotukset ja lunasti paikkansa juhlilla.
Esityksen sisällön ja sen taiteellisen toteutuksen, koreografian, valmisti Soili Huhtakallio, joka on kotoisin Haapajärveltä. Hänen kanssaan tanssivat Elisa Keisanen, Anna Kupari, Johannes Purovaara, Katja Sallinen, Katriina Tavi ja Elisa Tuovila.
Esitys perustuu Siionin virsiin ja hengellisiin lauluihin, joita suurin osa yleisöstä on vähintäänkin hyräillyt elämänsä varrella. Se, että vanhan virsikirjan virsiä tanssittiin, sykähdytti ja mursi raja-aitoja.
- Me keskustelimme paljon virsien sisällöstä. Mitä niiden tekijä ajatteli virttä kirjoittaessaan, mikä oli se hetki ja mikä siihen vaikutti. Jokaisella oli omia ajatuksia. Niistä siirryimme liikkeeseen ja tulkintaan. Syksystä saakka tätä on työstetty, kertoi ryhmän jäsen Johannes Purovaara.
Seuraksi-teoksessa on siteenä tarina. Alussa jokainen veisaa omaa virttään, sitäkään oikein osaamatta. Elämän tyhjyys käy raskaaksi, eikä siitä pääse eroon, vaikka kuinka tempoilisi. Yhteiset elämänkokemukset, kohtaamiset, yhteinen työ herättävät ihmisten henkisyyden. Syntyy side, joka kantaa taivaaseen saakka.
Tanssillisesti Seuraksi-teos on merkittävä. Vanhoille rakas vanha virsi voi tulla rakkaaksi nuorellekin, kunhan hän saa tehdä siitä tulkintansa. Sitä paitsi, nuoret laulavat hyvin virtensä. Nykytanssija on yhtä tervetullut körttiläisten joukkoon kuin kuka muu tahansa. Tanssiin kuuluva virsi sanoo sen näin:
- Kyllä syntinenkin veisata saa, huutaa avuksensa vapahtajaa. Siksi laulaa, siksi veisaa.
Teksti ja kuva: Jouko Lassila