Vaeltava messu rauhoitti mielen

– Päällimmäiseksi jäi mieleen syvä rauha. Elävän Jumalan läsnäolo tuntui sanassa luonnossa ja yhteydessä, yhteisessä laulussa ja rukouksissa, sanoi helsinkiläinen Johanna Rauhamäki vaeltavan messun jälkeen perjantaina Joensuun kirkonmäellä.

Diakoniatyöntekijä Pauliina Martikainen keksi idean vaeltavasta messusta osallistuessaan koulutukseen. Tapahtuma toteutettiin Joensuussa ensimmäisen kerran kesällä 2021, ja nyt vaellus järjestettiin myös Joensuun herättäjäjuhlilla juhlatoimikunnan pyynnöstä. 

– Kyse on rukousvaelluksesta. Kuljetaan, katsellaan ja kuunnellaan ja rukoillaan. Jos tavataan ihmisiä, rukoillaan heidän puolestaan. Ja luonto puhuu hyvin paljon, Martikainen sanoi ennen vaellukselle lähtemistä.

Synnin kivet virtaan

Noin 25 vaeltajan joukko suuntasi Pielisjoen rantaan, ja matka jatkui puiston poluilla ja nurmikolla.

Matkaa tehtiin hiljaisuuden vallitessa seurakuntapastori Anna-Maria Kupiaisen johdolla. Kanttorina oli Ilari Halonen.

Vaellus noudatti messun kaavaa. Synnintunnustus tehtiin poimimalla käteen syntien taakkaa kuvaava pieni kivi, ja kun synninpäästö oli saatu, kivi heitettiin jokeen.

Tuulenvire virkisti vaeltajien edetessä helteisessä illassa pysähdyspaikalta toiselle. Varjoisten puiden siimeksessä kuultiin sanaa ja rukoiltiin. 

Joukko eteni puistossa kesäiltaa viettävien ihmisten ohi. Yksi polkupyörällä liikkunut mies pysähtyi ja yhtyi rukoukseen.

Hienon luonnon keskellä

Vaellus päättyi yhteiseen ehtoollishetkeen. 

Joensuulainen Saara Immonen luonnehti vaellusta positiiviseksi ja yllättäväksikin kokemukseksi.

–  Herättäjäjuhlilla on paljon väkeä, mutta vaellus oli pieni, rauhallinen ja kaunis tapahtuma keskellä hienoa luontoa. 

Tilda Pulli oli tullut juhlille Oulusta, jossa hän on osallistunut muun muassa ekumeenisille vaelluksille.

– Ne ovat mielenkiintoisia rauhoittumisen ja hiljentymisen hetkiä, hän sanoi.

Pertti Meriläinen