Körttipukuisille oma yhdistys

-Vaimollani on körttipuku. Ihailen syvästi näitä pukuja ja toivon perinteen säilyvän, Ohlis totesi.

Lapualla koolla oli 20-30 puvunpitäjää kuvanottohetkestä riippuen.  Ensimmäistä kuvaa otettaessa luku oli 20, mutta viimeisen kuvan ottohetkellä joukko oli  kasvanut  27 puvun kantajaan! Kuvauksen päätyttyä porina oli kova, sillä vekkien vertailu herätti hilpeyttä.

Moni puvun kantaja oli itse ommellut puvun joko kurssilla tai itsekseen kotona.  Osalla oli yllään vanha körttipuku, joka oli löytynyt suvun kätköistä.

Anna-Maija Alatalkkarilla oli yllään aito 50-luvun körttipuku Ylihärmästä.

-Tämä on äitini vihkipuku. Kyllä se aiheutti itsessä ja ympäristössä herkistymistä, kun puin puvun ensimmäistä kertaa päälleni, Alatalkkari sanoo.

Herättäjäjuhlien lisäksi Alatalkkari käyttää pukua kuoron esiintymisissä ja kyläseuroissa.

Riitta Linnola-Jokiranta on vaatetuksen opettaja, joka vie körttipuvun tekotaitoa eteenpäin körttipukujen ompelukursseilla.

-Halusin tehdä oman opiskeluni päättötyönä körttipuvun jo 30 vuotta sitten, mutta mistään ei löytynyt siihen kaavoja. Monien mutkien kautta sain oppia satavuotiaalta Kerttu Saariselta, joka oli aikoinaan valmistanut pukuja.

-Samalla selvisi se, ettei körttipukuun ole olemassa valmiita kaavoja, koska jokaiselle piirretään henkilökohtaiset kaavat.

Linnola-Jokiranta innostaa kiinnostuneita  mukaan ensi syksynä alkavalle ompelukurssille Lapualle. Kurssi tarvikkeineen maksaa 300 euroa.

Körttipuku on historiallisesti merkittävä, sillä se on tiettävästi ainoa ”uskonnollinen tunnuspuku” eli hengellisen ryhmän käyttämä vaateparsi Suomessa. Herännäiskansa koki puvun symboloivan vaatimattomuutta ja vapautta muodista.

Outi Reinola