Pekka Vähäkangas

Lataa puhe pdf-muodossa täältä.

Arvoisa juhlayleisö

Olette lämpimästi tervetulleita Nilsiään ja Kuopioon. Nilsiä on todellakin tänä päivänä osa Suur-Kuopiota. Täällä on varmasti juhlaväessä ihmisiä, jotka muistavat hyvin Nilsiä herättäjäjuhlat 30 vuotta sitten 1985. Tuolloin moista kehitystä ei varmasti voitu ajatellakaan.

Nykyinen Kuopio muodostuu liittymisjärjestyksessä Kuopion maalaiskunnasta, Riistavedestä, Vehmersalmesta, Karttulasta, Nilsiästä, Maaningasta ja Juankoskesta.

Vietämme tänä vuonna reformaation 500. juhlavuotta. Tuohon aikaan perustettiin myös Kuopion kirkkopitäjä, joka oli vielä vähän isompi kuin nykyinen Kuopio. Jo silloin Kuopio ja Nilsiä kuuluivat yhteen.

Myöhemmin 1700-luvun lopulla, kun Kustaa III suunnitteli Savoon hallinnollista keskusta, yksi vaihtoehto kaupungille oli juuri Nilsiä, vaikka lopulta Kuopionniemi veikin kauppapaikan oikeudet.

Nykyisin Kuopio on lähes 4000 neliökilometrin kokoinen alue Pohjois-Savon maakunnassa. Puolet alueesta on sisävesistöä ja metsää, toinen puoli taajama-asutusta ja kulttuurimaisemaa. Miltei puolet maakunnan 245 000 asukkaasta asuu Kuopiossa.

Luonnonkaunis Kuopio on vahva kasvukeskus ja muuttovoittokunta, lapsiperheille tutkitusti mieluisin asuinkunta. Kuopiolaiset ovat suurten kaupunkien tyytyväisimpiä turvalliseen kaupunkiinsa. Olemme korkeasti koulutettuja, ja suurin osa kaupungin asukkaista tekee työtään palvelusektorilla, kaupan, koulutuksen ja hallinnon aloilla. Maataloudella on alueella vahva perintö, ja kuntaliitosten myötä Kuopiosta on tullut Suomen maidontuotannon keskus.

Kuopio on vahva opiskelijakaupunki n. 15 000 opiskelijallaan. Kuopiossa on Itä-Suomen yliopiston kampus ja yliopistollinen keskussairaala, jotka houkuttelevat myös kansainvälisiä osaajia. Ammattikorkeakoulu ja ammatillinen koulutus luovat vahvan pohjan osaamiselle. Täällä Nilsiässä toimii myös urheilupainotteinen Alppikoulu, joka kiinnostaa nuoria pääkaupunkiseutua myöten.

Tahkosta on kehittynyt lähelle Nilsiän keskustaa merkittävä ympärivuotinen matkailukohde. Osa juhlaväestä onkin löytänyt majoituksen Tahkon alueelta, jossa on vaihtoehtoja mökeistä hotellimajoitukseen.

Hyvä juhlaväki

Paavo Ruotsalaisen syntymästä on tänä vuonna 240 vuotta. Tahkon lähellä on Paavo Ruotsalaisen eli Ukko-Paavon kotitila Aholansaari. Myös Paavo Ruotsalaisen hauta sijaitsee täällä juhla-alueella vanhalla hautausmaalla. Näillä paikoilla kannattaa vierailla muistelemassa ja kunnioittamassa herännäisyyden synnyn muistoa. Elämä Pohjois-Savossa oli tuohon aikaa hyvin erilaista, raskasta ja työn uuvuttamaa.

Kuopion seurakuntapitäjän perustamisessa reformaation aikana ja Paavo Ruotsalaisen toiminnassa voi nähdä samaa valon ja valistuksen jatkumoa. Reformaatio uudisti ja mullisti kristillistä maailmaa radikaalisti 1500-luvulla. Samalla tavoin herännäisyys mullisti kansan uskoa ja elämää 1800-luvulla.

Pohjoismaissa reformaatio eteni maltillisesti. Ehkä siksi, että se sopi hyvin rajaseudun agraarin kauppakansan henkiseen mielenalaan. Puhutaan protestanttisesta mentaliteetista, vaikka tuo kansan mentaliteetti lienee ollut se, mihin uusi usko sopi entistä uskoa paremmin.

Tuohon vaatimattomaan ja ahkeraan kansanuskoon vaikutti sittemmin 1700-luvun valistusaate, joka nosti yksilön oikeudet esille ihan uudella voimalla. Pohjois-Savossa tämä herääminen koettiin Telppäsniityn kansanherätyksessä 1796, siis Ranskan vallankumouksen ja Yhdysvaltojen perustamisen aikoihin.

Tuolloin tavallinen talonpoika, niin isäntä ja emäntä kuin piika ja renkikin, alkoivat ajatella, että omalla uskolla on merkitystä. Vaatimattomasta talonpojasta, Paavo Ruotsalaisesta, jota pidettiin jopa kylähullunakin, kehittyi herätysliikkeen uudistaja ja keulahahmo, joka keskusteli tasa-arvoisesti kouluja käyneiden pastoreiden kanssa. Tuo itsetuntoonsa ja uskoonsa herännyt kansa oli varmasti aikansa valtaapitäville pelottava kokemus.

Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta itsenäisenä kansakuntana. Luulen, ettei itsenäisyys olisi toteutunut ilman suomalaista kansanluonnetta, joka muokkautui herätysliikkeiden ja erityisesti herännäisyyden vaikutuksesta. Mistä muualta kumpuaa se usko, joka saa ihmiset luottamaan omiin mahdollisuuksiinsa ja tulevaisuuteen. Se usko vahvistaa ja rohkaisee myös tänä päivänä kohtamaan eteen nousevat haasteet.

Kuopion kaupungin puolesta toivotan teidät kaikki tervetulleiksi Nilsiään viettämään kesäistä juhlaa ja saamaan rohkaisua ja vahvistusta elämään.