Hellässä hoidossa –konsertti antoi mitä lupasi
Esa Ruuttunen lauloi konsertissa tuttuja virsiä.
Kuva: Marja-Terttu Salminen
Esa Ruuttusen ja Cello Spiritualsin (Jussi Makkonen, Ulla Lampela ja Matti Makkonen) lauantain myöhäisillan konsertti Sotkamon kirkossa antoi mitä lupasi, hellintä hoitoa, puhuttelevaa ja lohdullista sanomaa aina ”Viimeisen laulun vielä laulan”- siunaukseen saakka.
Konsertissa oleellinen välittyi kuulijalle suoraan sydämeen ja jäi värisyttämään sisimmän herkimpiä tuntoja vielä kotimatkallakin.
Ilokseni huomasin ohjelmiston sisältävän niitä tuttuja ja kauniita helmiä, joita toivoo kuulevansa yhä uudelleen.
Vahvistimia ei tarvittu, Ruuttusen baritoni kaikui kirkon holveissa, ja herkimmätkin osiot välittyivät sellojen säestyksellä herkän koskettavalla tavalla.
Joitakin kappaleita osasin odottaa, kuten Armolaulu, Paavon virsi sekä päivien teemavirsi Soi, virteni, kiitosta Herran. Viimemainitun kohdalla Ruuttunen yllätti istahtamalla kirkon penkkiin ja veisaamalla voimallisesti yhden säkeistön yleisön joukossa.
Eritisesti Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta ilahdutti, sillä sitä kuulee varsin harvoin laulettuna. Illan konsertissa se kuultiin Pia Perkiön sanoittamana.
Sellokappaleet loivat oman tunnelmansa illan ohjelmistoon.
Taputuksista päätellen koko 360 hengen yleisö oli tyytyväinen kuulemaansa.
Sattumoisin vieressäni istunut Marjut- rouva suoraan Wisconsinista USA:sta kysyi,”Saako kirkossa huutaa MORE (lisää)?”
Alkuun ei tahtonut löytyä millään kielellä sanoja kuvaamaan konserttia. Lopulta ne löytyivät: ”Se oli pelkistetty kultaan, hartaan harras, kirkas, hellä ja hoitava. Siionin virsissä tuntuu kuin olisi maassa ja taivaassa yhtäaikaa.”
Lopuksi Marjut pyysi välittämään suuret kiitokset F-b- sivujen päivittäjille. ”Aivan fantastista, kun ehtii tilaisuudesta kotiutua, niin kuvat ovat jo sivuilla.”
Marja-Terttu Salminen
Marjut Lohtari-Kuklin oli tullut konserttiin kaukaa Wisconsinista USA:sa, ja piti kovin kuulemistaan kappaleista.
Kuva: Marja-Terttu Salminen