Kökällä kaipaamaan

Lapualla 4.-6.7.2014 pidettävien herättäjäjuhlien juhlatunnukseksi on valittu Siionin virren 297 sanat:”tule, Kristus, huomiseenkin”.  Mitä se siis tarkoittaa, mitä se on.

Luultavasti herättäjäjuhlien monissa puheissa tunnusta lähestytään hyvinkin erilaisista näkökulmista. Kyseistä tunnusta itse kukin myös lukee ja kokee oman kulloisenkin elämäntilanteensa keskellä. Tässä lieneekin eräs körttiläisyyden avara piirre – ei tarvitse ruveta syöttämään toisille viimeisenä totuutena omiin kokemuksiin perustuvaa tulkintaa.  Lapualaisilla juhlilla jokainen on  ainutlaatuisen arvokas taivaallisen Isän luomus.

”Tule, Kristus, huomiseenkin”-teema kutsuu katselemaan asioita myös  huomisen eli tulevaisuuden ja sen suunnittelun näkökulmasta.  Näkökulma johdattelee kyselemään, missä määrin on mahdollista taikka tarpeellista suunnitella tulevaisuutta, vaikkapa nyt esimerkiksi siinä iankaikkisuuden asiassa.  Onko körttiläisyydessä  siihen liittyvää omaa strategiaansa. Alati vaihtuvan esityslistan kirkolle, siis sen kastetuille jäsenille tarjoaa arjen keskellä elämä itse. Sen keskellä ajankohtaistuu hiljainen rukous:”tule, Kristus, huomiseenkin”. Taivaan Isä siinä kaikessa omaa strategiaansa toteuttamassa vaeltavan kansansa keskellä.

Körttiläisyyden strategia taitaa olla siinä, että mitään strategiaa ei ole, ellei sellaiseksi lasketa sitä tekopyhyyden kritiikkiä, joka on muistuttamassa siitä, että ihmisen ja Kristuksen väliin ei saa yrittää laittaa mitään.  Kysymys on siitä, että syntinen ihminen  elämänsä ajan ikävöi, kaipaa välitöntä vuoropuhelua Herran kanssa. Siinä ikävöimisessä, siinä  kaipauksessa uskonto ja siihen sisältyvät monenlaiset strategiat käyväy merkityksettömäksi.

 Juhlat on  tarkoitettu heille, jotka eivät osaa pitää itseään erityisen uskonnollisina ihmisinä. Siis heille, joiden oman hurskauden korvaa se Kristuksen pyhyys, jonka ovat kasteessa omaksensa saaneet.

Juhlat on tarkoitettu maallistuneille, niille, jotka salaa taikka julkisesti ikävöivät sitä, että Kristus tulisi huomiseenkin sillä paikalla, jossa taivas ja maa kohtaavat Kristuksen astuessa ihmisen osaan, hänen vaivaansa, sairauteensa, häpeäänsä, kuolemaansa, siis kaikkeen siihen, jossa riisutaan omin päin tehdyt jumalakuvat ja jossa tilalle tarjotaan maallistunut Jumala.

 Alas tulleessa Kristuksessa Jumala on herättänyt ikuisen kaipauksen, ikävöimisen, toivon taivaaseen. Taivaallista strategiaa jalkojemme juuressa. Taivastelematta.

On sanottu, että ihmisen peruskaipaus on taivasikävää. Ja kaipauksen herättäjänä, ylläpitäjänä on rakkaus, Jumalan suuri rakkaus Kristuksessa. Kaipauksessa Jumala on meidän kanssamme.

Lapualla pidettäville herättäjäjuhlille on nyt mahdollista kokoontua yhdessä eli porukalla kaipaamaan, ikävöimään rakkautta, Jumalan suurta armoa Kristuksessa.  Ilman rakkautta ei ole kaipausta mutta  kaipauksessa asuu rakkaus.

Lämpimästi tervetuloa kökällä eli talkoilla kaipaamaan.

Juha Ikola

Juhlatoimikunnan puheenjohtaja