Hautausmaa henkii historiaa
Kansalaissodan muisto elää Tampereella, ja vahvimmin se tulee esille Kalevankankaan hautausmaalla. Vanhan kalmiston puiden alla on moni tamperelainen merkkihenkilö saanut viimeisen leposijansa. Suuri joukko herättäjäjuhlaväkeä osallistui perjantaina opastetulle kävelykierrokselle Kalevankankaan hautausmaalla.
Vuonna 1880 perustetun hautausmaan maastossa käytiin 28. maaliskuuta 1918 sisällissodan rajuja taisteluita. Valkoiset yrittivät vallata punaisten hallussa olleen Tampereen hyökkäämällä Kalevankankaalle, mutta kokivat ankaraa vastarintaa ja epäonnistuivat.
– Sotaa käytiin hautakivi hautakiveltä, kuvasi kierroksella opastanut Mirja Saari.
”Kapinan aika” muistetaan
Ammusten jäljet hautakivissä muistuttavat tapahtuneesta.
Molemmat osapuolet kärsivät suuria tappioita. Verinen taistelu vei noin 300 sotilaan hengen. Taisteluun osallistui valkoisten puolella ruotsalainen vapaaehtoisprikaati, jonka jäsenistä noin 30 miestä kaatui. Yksi heistä oli Olof Palme, tulevan pääministerin kaima ja setä.
Muutamaa päivää myöhemmin taistelut jatkuivat Tampereen keskustassa. Sota päättyi 6. huhtikuuta punaisten antautumiseen.
– Sodan muisto elää Tampereella edelleen. Täällä sitä nimitetään kapinan ajaksi, Saari kertoi.
Myös rauhan aika näkyy
Kalevankankaan hautausmaalla on useita näyttäviä muistomerkkejä.
Valkoisten vainajien muistomerkki sijaitsee siunauskappelin vieressä. Punaisten muistomerkki on pystytetty joukkohauta-alueelle. Sankarihaudoissa lepää 374 viime sodissa kaatunutta.
Hautausmaa kertoo Tampereen historiaa myös rauhan ajalta. Evankelisluterilaisen seurakunnan hautausmaalla on oma rivinsä islaminuskoisille tataareille.
Hautapaasista voi lukea Tampereen teollistajien ja rakentajien nimiä, mutta muistomerkit kertovat myös kaupungin kulttuurielämän vahvuudesta.
Pääportin lähelle on haudattu muiden muassa Väinö Linna, Veikko Sinisalo ja Juice Leskinen.
Teksti: Pertti Meriläinen
Kuvat: Juha-Pekka Aaltonen
