Ruusa Gawaza

Puhe pdf-muodossa.

Lauantai 3.7.2021
lähetysseurat klo 15.30
Ruusa Gawaza

Hyvä herättäjäjuhlaväki,

ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo kaikkialla maailmassa. Seuraavan 50 vuoden sisällä jopa 3 miljardia ihmistä elää alueilla, jossa elinolosuhteen eivät enää ole suotuisat. Maailmanpankki arvioi, että ilmastonmuutoksen takia 100 miljoonaa ihmistä ajautuu äärimmäiseen köyhyyteen vuoteen 2030 mennessä. Luonnon monimuotoisuus kärsii suuresti ilmastonmuutoksesta. Jos voimakkaimmat kasvihuonekaasujen päästökasvuskenaariot saavutetaan, jopa 50 % maailman lajeista menettää suurimman osan niille suotuisista elinolosuhteista. Iso osa maailman ihmisistä on riippuvaisia luonnosta ruokaturvan ja taloudellisen toimeentulon saavuttamiseksi. Vaikutus tulee siis olemaan katastrofaalinen.

Ilmastonmuutos on ihmisoikeuskysymys. Sen vaikutukset jakaantuvat epätasaisesti maailmassa ja vaikuttavat eri kansoihin, eri etnisiin ryhmiin, ammatteihin ja sukupuoliin eri tavalla. Historiallisesti länsimaat ovat 79 % vastuussa maailman kasvihuonekaasupäästöistä, mutta kehitysmaat kantavat ilmastonmuutoksesta suurimman taakan. Näin ollen he, jotka kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten, ovat vähiten vastuussa siitä. Nämä ihmiset ovat jo valmiiksi kaikkein haavoittuvammassa asemassa, ja ilmastonmuutos vaikeuttaa heidän elämäänsä entisestään.

Luonnonvarakeskus arvioi, että Suomessa muuttuva ilmasto voi tuoda mukanaan uusia kasvilajeja ja aiemmin tuntemattomia tuholaisia. Leudommat talvet voivat auttaa tuttuja kasvintuholaisia levittäytymään uusille alueille ja talvehtimaan paremmin. Korkeammat kesälämpötilat lisäävät todennäköisyyttä yhä useamman tuholaissukupolven kehittymiseen. Talvien muuttuessa leudommiksi ja sateisemmiksi, voivat eroosio sekä ravinteiden vapautuminen ja huuhtoutuminen maaperästä lisääntyä. Myös roudan myönteinen vaikutus savimaiden rakenteeseen vähenee.

MTK puolestaan arvioi, että ilmastonmuutos aiheuttanee myös yhä enemmän metsiin kohdistuvia vahinkoja voimistuneiden myrskytuulien ja roudan vähentymisen myötä. Korjuuolosuhteet heikentyvät. Uhkana on myös sienten, kasvitautien ja tuholaisten aiheuttamien vahinkojen yleistyminen. Toisaalta metsät ovat ratkaisevassa asemassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Metsien kyky sitoa hiilidioksidia ja varastoida sitä puubiomassaan ja maaperään vähentää hiilidioksidin määrää ilmakehässä.

On selvää, että ilmastonmuutos on aikamme suurin ongelma, jonka ratkaisemiseen tarvitaan koko ihmiskuntaa. Paavi Fransiscus vetosi voimakkaasti luomakunnan varjelemisen puolesta vuonna 2015 lähettämässään, varsin poikkeuksellisessa kirjeessä Laudato si. Paavi ruotii siinä kovin sanoin fossiilisten polttoaineiden käyttöä, kertakäyttökulttuuria ja teknologiaa. Kirjeessä on vahva universaalisuuden painotus. Laudato si tavoitteli laajaa yleisöä puhuttelemalla kaikkia planeettamme asukkaita.

Kollegani Kati Kemppainen, teologian asiantuntija Suomen Lähetysseurasta, on kirjoittanut blogitekstissään kolme syytä siihen, miksi meidän kristittyjen tulee toimia luomakunnan varjelemiseksi.

Ensinnäkin ihmistä ei ole olemassa irrallaan Jumalan luomasta fyysisestä maailmasta. Aurinko, vesi ja maaperä tuottavat ruoan, jota tarvitsemme elääksemme. Hengitämme happea ja tarvitsemme luonnon monimuotoisuutta tullaksemme toimeen. Olemme oppineet näkemään ympäristömme meille annettuna resurssina, jota hyödynnämme eri tavoin. Kristillisen uskon mukaan luomakunnalla on kuitenkin myös itseisarvo. Tämä arvo ei riipu siitä, mitä kaikkea hyötyä se voi ihmiselle tuottaa. Jumalan luoma maailma, luomakunta, on arvoltaan mittaamaton: Jeesus Nasaretilainen avasi ylösnousemuksellaan oven ikuiseen elämään Jumalan yhteydessä, ja lupaus tästä elämästä koskee kaikkea luotua todellisuutta, ei vain ihmistä. Luomakunta on Jumalan pyhän läsnäolon paikka, ja kristittyjen tehtävä on edistää luomakunnan hyvinvointia ja varjella sitä.

Toiseksi blogitekstissä nostetaan esiin lähimmäisenrakkaus. Kuten olen jo puheeni alussa todennut, Ilmastonmuutoksen tuhoisat vaikutukset koettelevat eniten kaikkein heikoimpia ja köyhimpiä, eivätkä vaikutukset jakaudu tasaisesti. Kristittyinä emme kuitenkaan voi paeta vastuutamme toisista ihmisistä: Jeesus opetti seuraajiaan puolustamaan heikkoja, köyhiä ja sorrettuja — ja näin tehdessämme Jumalan valtakunta tulee näkyväksi. Yksi tapa olla uskollinen Jeesukselle on toimia niitä voimia vastaan, jotka lisäävät köyhyyttä ja ihmisten ahdinkoa. Ilmastonmuutos on yksi tällainen voima.

Kolmanneksi näkökulmaksi Kati nostaa esiin oikeudenmukaisuuden. Kaikkein köyhimmät ovat osallistuneet ilmastonmuutoksen syntyyn kaikkein vähiten. Tehtävämme on edistää oikeudenmukaisuuden toteutumista, sillä Jeesuksen julistus Jumalan valtakunnasta merkitsee pyrkimistä oikeudenmukaisuuteen ja kohtuullisuuteen. Näin ollen olemme niiden ihmisten puolella, joita olemassa olevat järjestelmät syrjivät. Siinäkin kuljemme Jeesuksen jalanjäljissä.

Hyvä juhlaväki, ilmastonmuutos tapahtuu koko ajan nopeammin kuin olemme osanneet odottaa. Luomakunta kärsii, ihminen kärsii. Tässä on syvän katumuksen ja mielenmuutoksen paikka: olemme toimineet väärin ja Jumalan tahdon vastaisesti, kun olemme antaneet tämän kaiken tapahtua. Meidän kaikkien on otettava ekologinen vastuu tosissamme ja toimittava köyhimpien ihmisten ja koko luomakunnan puolesta. Näin tehdessämme sanoma Jumalan rakkaudesta ja ikuisesta elämästä tulee todeksi.

Vastausvirtenä Siionin virsi 182.