Kaupungin alueen neljännet herättäjäjuhlat -historian havinaa

Kauhavan ensimmäiset, kaupungin alueen neljännet herättäjäjuhlat

Vaikka Kauhava järjestää ensimmäiset herättäjäjuhlansa, ei juhlien järjestäminen kauhavalaiselle seurakuntaväelle ole vierasta, vaan vielä on tuoreessa muistissa kaupunginosan Ylihärmän järjestämät herättäjäjuhlat vuonna 1982.

– Edelliset juhlajärjestelyt oli aloitettu, kuten nytkin, hyvissä ajoin, mutta juhlakentän rakentaminen aloitettiin heti koulun päättäjäisten jälkeen, juhlakenttä sijaitsi yläkoulun välittömässä läheisyydessä. Talkooväkeä oli enemmän kuin tarpeeksi, joten joskus oli oikein runsauden pulaa, muistelee jo 90 vuoden ikäpyykin ohittanut, edelleen juhlahumussa mukana elävä Jaakko Kontola, entinen koulunjohtaja ja silloinen kenttätoimikunnan puheenjohtaja.

Samana vuonna noin 3100 asukasta käsittäneessä Ylihärmässä aloitettiin myös Härmän Kylpylän rakentaminen. Kontola kertookin, että herättäjäjuhlien alttariin tarvitut hirret kaatuivat edellistalvena kylpylärakennuksen mailta. Silloinen juhlien päätoimikunnan pj. kirkkoherra Väinö Uusitalo oli sanonut, että epäilijöitäkin oli ollut, että näin pieni pitäjä ei pystyisi juhlia järjestämään.

– Mutta muualta tulleena en itse epäillyt hetkeäkään. Kokonaisuutena näiden juhlien järjestelyt ovat olleet pitäjälle ja seurakunnalle myönteinen ja yhdistävä asia, Uusitalo oli sanonut.

Samaa yhdistävää tekemistä on havaittu Kauhavan herättäjäjuhlien rakentamisessa. Toimikunnissa on toistasataa talkoolaista koko kaupungin alueelta. Hyvä apu on saatu konkareilta, jotka olivat nuorina edellisiä juhlia tekemässä.

Valtakunnallinen Herättäjä-Yhdistys ry:llä on paikallisosastoja ollut kaupungin eri osissa, mutta tammikuussa 2020 yhdistykset päättivät vuosikokouksessaan liittyä yhdeksi H-Y:n Kauhavan seudun paikallisosastoksi, johon kuuluvat kaikkien neljän kaupunginosan, Alahärmän, Kauhavan, Kortesjärven ja Ylihärmän heränneet. Tästä asiasta ollaan mielissään.

Kautta aikojen 16. herättäjäjuhlat vuonna 1908 järjestettiin Ylihärmässä Keskisen kylässä, Kaappo Keskisen talon pelloilla ja pihamaalla. Talo sijaitsi nykyisen Ylihärmän Kirkonkylän koulun takana. Toiset juhlat pidettiin Ylihärmän kirkonseudulla vuonna 1934.

Rovasti Arvi Kallio muistelee myös omia juhlajärjestelyitään Ylistarossa ja sanoo, että juhlien alusviikko on parasta aikaa, jolloin ei päästä läheisempään tuttavuuteen vain talkoolaisiin vaan myös Taivaan Isään, joka juhlat siunaa. – Voin vakuuttaa, että aatto on juhlista parhain.

Juttu julkaistu Hengellinen Kuukauslehti 4/2020

Teksti Tuula Jokiaho. Lähdetietoja Härmät-lehden numeroista vuodelta 1982 Pauli Koivusalon kirjoituksista.