Ovi on auki kaikille

Haapajärven kirkkoherra Kari Tiirola toivottaa kaikki tervetulleiksi herättäjäjuhlille ottamalla esiin juhlien tunnuksen ”Sanasi annoit” ja tunnuskuvan, johon on kuvattu Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkon raollaan oleva ovi.

 

- Ovi on auki kaikille, jotka tahtovat astua sisään. Se on avoinna rohkeille ja aroille, niillekin jotka eivät haluaisi edes tulla. Jumala on antanut oman Sanansa, Kristuksen kaikille. Siksi meidät kutsutaan ovesta sisään levähtämään ja lähetetään taas maailmaan ihmisten keskelle.

Juhlat ovat tänä vuonna Haapajärven seurakunnan painopistealueena. Haapajärvisten urakassa on mukana koko seutukunta.

 

- Juhlavalmistelut ovat edenneet hyvin. On hienoa, että seurakunnassa vaikuttavien herätysliikkeiden jäsenet ja kaikkiin herätysliikkeisiin kuulumattomat työskentelevät yhdessä.

- Uskon, että juhlat ovat tämänkokoiselle seurakunnalle niin iso ja ainutkertainen asia, että talkoohenkeä löytyy, ehkä näyttämisen haluakin. Haluamme tehdä tämän hyvin!, kirkkoherra Tiirola sanoo.

 

 

Herättäjäjuhlien juhlatoimikunnan puheenjohtajana toimivan Tiirolan juhlaviikonlopusta on tulossa kiireinen.

- Ehkä saan hetkisen levähtää seurapenkissä ja osallistua ainakin yhteen konserttiin!, hän toivoo.

 

Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Juntunen kertoo herättäjäjuhlien olevan yhdistyksen toiminnassa yksi vuoden merkittävimmistä tapahtumista. Juhlat syntyivät kustannusyhtiö Herättäjän vuosikokouksen ympärille vuonna 1893.

 

- Yhdistyksen sääntöjen 2. pykälässä määrätään, että herättäjäjuhlat järjestetään vuosittain. Vain sota on estänyt vuosittain järjestettävien juhlien ketjun. 

Juntunen pitää tärkeänä, että järjestelyvastuuta jaetaan ja juhlat kiertävät eri puolilla maata. Tärkeää on huolehtia myös siitä, että juhlat järjestetään taloudellisesti kestävällä ja kannattavalla tavalla, eli pitkälti talkoohengessä.

 

- Vaalimisen arvoista on juhlien yksinkertainen ohjelmarakenne. Se tarjoaa juhlavieraille hengellisen ravinnon lisäksi riittävästi aikaa tavata toisiaan.

Miksi lauantain päiväseurat aloitetaan Jumala ompi linnamme–virrellä?

 

- Perinne liittyy Kalajoen käräjiin. Käräjätuvan ulkopuolelle kokoontuneen kansan kerrotaan veisanneen tätä virttä, kun seurakiellon ja laittomasta varojen keräämisestä syytetyt heränneet olivat tulleet ulos. Herättäjäjuhlien päätösseurojen polvirukouksella on myös liittymäkohta ko. käräjiin, Juntunen kertoo.

 

Herättäjäjuhlien ohjelmaan on perinteisesti kuulunut lauantain vuoroveisuut. Tällä kertaa virret esittelee Helsingin Haagan seurakunnan kirkkoherra Hannu Vapaavuori, joka on myös kanttori koulutukseltaan. Teologian tohtorin väitöskirjassaan hän on tutkinut virsiä. Siionin virret ovat hänelle tuttuja jo nuoruudesta lähtien.

 

- Körttiläisiä virsikuoroja alkoi syntyä vajaa sata vuotta sitten ja niiden esiintymisiin kuului myös vuoroin veisaaminen seuraväen kanssa, kertoo H-Y:n musiikkisihteeri Samuli Korkalainen. 

 

Herännäishenkiset virsikuorot kantavat päävastuun herättäjäjuhlien seurojen esiveisuusta. Kuoroja toimii tällä hetkellä 25 ja suurin osa niistä on sekakuoroja.

- Opiskelijakuoroja on kaksi, Oulussa ja Helsingissä. Ainoa mieskuoro Veisuuveljet toimii Helsingissä. Neljä kertaa vuodessa kokoontuva Herättäjä-Yhdistyksen valtakunnallinen kuoro kerää yhteen eri kuoroissa laulavia.

 

Lapset veisaavat Siionin virren 295 juhlakansalle sunnuntaina päiväseurojen alussa.

 - On hienoa, että lapset pääsevät esille. Virsi elää ja valloittaa taas uuden sukupolven. Herännäisyyden tulevaisuuskin on virren muotoinen, Samuli Korkalainen sanoo.

 

Juhlilla nähdään Teatterikorkeakoulun tanssitaiteenlaitoksen opiskelijoiden Seuraksi –teos.  Työryhmä, Herräämön kokoonpano muodostuu seitsemästä opiskelijasta. 

Siionin virsien ja tanssitaiteen yhdistämisestä kiinnostuneet opiskelijat ovat työskennelleet yhdessä syyskuusta 2012 lähtien.

 

 - Materiaalia on koottu ja kootaan pääasiassa erilaisten improvisaatiotehtävien kautta. Työstämme ryhmänä koreografi-tanssija Soili Huhtakallion aihioita ja liikemateriaalia, kertoo opiskelija Johannes Purovaara.

 

Herräämössä keskustellaan ja käydään liikkeen kielellä läpi sitä, mitä uskonnossa koetaan vaikeaksi sanoa. - Pysyvimpiä ja toistuvimpia keskustelunaiheitamme ovat olleet tanssin ja tanssijuuden suhteuttaminen siihen, kuinka suuressa osassa uskonto tai uskonnollisuus esiintyy päivittäisessä elämässämme, Johannes jatkaa.

Hän kertoo äitinsä suvun körttiläisistä juurista ja omasta kosketuksestaan Siionin virsiin Aholansaaren rippikoululeirillä 2008.

 

- Siionin virret ovat sen jälkeen olleet tärkeä osa sitä hengellisyyttä, jonka koen itselleni sopivaksi. Veisuutilanne on rauhallinen ja meditatiivinen paikka, jossa on helppo pysähtyä tuokioksi ja puhdistaa pää turhasta hälinästä.

- Tanssiproduktiommekin aikana rauhoitumme harjoitusten jälkeen ja laulamme iltavirren. Siionin virret ovat oiva tapa jokaiselle toteuttaa omaa hengellisyyttään juuri niin paljon tai vähän kuin haluaa!, Johannes sanoo.

 

Johanna Sointula 

 

Juttu on julkaistu Hengellisen Kuukauslehden numerossa 4/2013