Jukka Hautala: Uskonnon lukutaidosta huolehdittava

- Jos onnistumme kitkemään tai kadottamaan julkisesta elämästä kaikki kristinuskon muodot, annamme tulevaisuuden ääriasenteiden haltuun. Silloin uskonto eristäytyy ja koteloituu: uskonnollisella elämänkatsomuksella ei ole keskusteluyhteyttä maalliseen, sekulaariin. Raja yhteisön sisä- ja ulkopuolisten välillä vahvistuu. Kyky ymmärtää toisin ajattelevia hiipuu, totesi Jukka Hautala Isonkyrön herättäjäjuhlien päiväseurojen juhlapuheessa.

- Erään filosofin mukaan elämme nyt kolmatta vaihetta maalaisen elämäntavan ja teollisen vallankumouksen jälkeen. Tuota vaihetta hän kuvaa tiedon valtatieksi ja virtuaaliseksi ympäristöksi, joka ei enää asemoidu maanpinnalla johonkin aikaan tai paikkaan, vaan voi olla missä tahansa.

Todettuaan, että kentällä on väkeä moneen veneeseen, Jukka Hautala kyseli: - Mikä meitä yhdistää? Mitkä ovat ne muodot ja tavat, joiden kautta siirrämme hyväksi koettua uusille sukupolville? Miten edellisen sukupolven perinne muuttuu uudelle sukupolvelle eläväksi? Miten saatua perintöä hoidetaan?

Kesäkuussa Rio de Janeirossa keskusteltiin kestävän kehityksen teemoista ja suurimpina huolina olivat ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävän kehityksen ulottuvuudet. Jukka Hautala huomautti, että kulttuurinen kestävä kehitys ei juuri ollut otsikoissa. Se liittyy kuitenkin olennaisesti omaan identiteettiimme, historiaamme, arvoihin, traditioihin, jatkuvuuteen, kasvatukseen sekä pitkäjänteiseen huolenpitoon. Hän kyseli, miten hyväksi koeteltu perinne ja inhimillinen pääoma siirretään uudelle sukupolvelle eläväksi perinnöksi.

Puheenjohtaja Jukka Hautalan mukaan kristinusko on aina elänyt muutoksessa. Se syntyi protestina ja vastakulttuurina. - Kristinusko on lunastanut paikkansa osana valtakulttuuria ja välillä itse käyttänyt valtaa yksin. Nämä Kyrönjoen rannat on saavutettu silloin, kun kirkolla oli vahva asema Euroopassa ja voimaa työntyä sen etäisimmille rajoille.

- Suomessa kristinusko on saanut tukeutua selkeisiin rakenteisiin ja muotoihin, joiden voima on kantanut pitkälle. Muotoa on kritisoitu ainakin kahdelta taholta: Ihmisen kiihkeä henkilökohtainen usko ja kokemus sanovat, että ”muoto pois, tärkeintä on elävä, vapaa ja vapaasti vaikuttava sisältö, henki”. Toinen kritiikki toteaa, että kristillinen tapakulttuuri ja sen muodot on poistettava julkisesta elämästä, lainsäädännöstä, päiväkodeista, kouluista ja julkisista tiloista. Nämä molemmat kritiikit ovat kulkeneet kristinuskon rinnalla pitkään. Eivät ne ole uusia.

- Uusi haaste on nopeasti muuttuva ympäristö, joka kadottaa paljon kestäväksi koeteltua. Isovanhemmat ja vanhemmat ja muut kasvattajat saattavat tuntea syyllisyyttä ja kyvyttömyyttä tarjotessaan uskon- ja elämänkokemustaan uudelle sukupolvelle. Kasvava sukupolvi on kuin lastu monenlaisten vaihtoehtojen laineilla. Sen voimavarat ja kyky hahmottaa vaihtoehtojen kestävyyttä on rajallinen. Yksilön kannalta äärimmäinen ratkaisu on joko takertua yhteen vaihtoehtoon ja sulkea silmät ja korvat muilta, tai asettua ulkopuoliseksi tarkkailijaksi.

- Mikä on kestävää? Mille pohjalle on rakennettava ja mikä muoto kantaa arvokasta sisältöä? Jeesuksen toistama kestävän elämäntavan sisältö on yksinkertainen: rakasta Jumalaa yli kaiken, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Vaikka tämä ohje on lyhyt ja yksinkertainen, se ei ole helppo noudattaa. Ihminen huomaa hitaammin, että rakastamaan pyrkiessäkin tulee tallanneeksi lähimmäisiä vaikka tarkoitusperät olisivat hyvät.

Jukka Hautalan mukaan kestävän elämäntavan ja kulttuurin perusta pukeutuu körttiläisessä elämänmuodossa virren yksinkertaiseen rukoukseen, veisuuseen, seuroihin, toisen ihmisen tunnistamiseen ystävänä.

- Satavuotias Herättäjä-Yhdistys rohkaisee yhä pitämään niistä kiinni niin kauan kuin ne kantavat sisältöä. Evankeliumi ei tunne rajoja maalaisen elämäntavan, teollisen yhteiskunnan tai virtuaalimaailman välillä, totesi Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja Jukka Hautala juhlapuheessaan.