Vaaralla veisattiin sateen ropinassa

­Ylivieskalaiset Asta ja Timo Somero ovat käyneet Herättäjäjuhlilla vuodesta 1972 lähtien.

- Tultiin Sotkamoonkin töihin. Paistamme lettuja kansainvälisen työn tukemiseksi, Timo Somero kertoi hississä.

Päästyään perille Somerot katselivat vaaralta avautuvaa kainuulaista korpi- ja järvimaisemaa.

Ensimmäiset pisarat putoilivat jo ennen seurojen alkamista. Seuraväki etsi kallioilta sopivia istumapaikkoja ja verhoutui sadetakkeihin tai suojautui sateenvarjojen alle. Niin tekivät myös Pirjo ja Arvi Viita sekä heidän poikansa Ville Ylistarosta.

- Tuli virkistävä sade, lohdutti kappalainen Antti Lankinen avatessaan seurat.

Pastori Jarkko Lievonen pohti puheessaan hiljentymisen merkitystä.

­– Ajassamme on paljon melua. Yksinäisyydessä hiljentyminenkin voi olla vaikeaa. Joskus huomaa, että melu lähtee omasta itsestämme.

- Lopulta Jumala kääntää katseemme omaan itseemme, olimmepa kuinka avaran taivaan alla tahansa, Lievonen sanoi.

Seurojen edettyä iltarukoukseen sade oli kiihtynyt rankaksi. Harmaa verho peitti maiseman. Viimeistä virttä veisattiin paluumatkan alettua.

Juhlien tunnus on ”En pelkää vaarojen matkaa”. Sateen liukastamaa kivistä rinnettä alas kävelleiden oli vaaran välttämiseksi katsottava tarkasti, mihin jalkansa laskee.

Pertti Meriläinen